Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 115/2007,           16.3.2007

Valtiosihteeri Savolainen: Tulkkipalvelujen siirto valtiolle vahvistaa vammaisten oikeuksia

Tulkkipalvelujen siirtäminen valtion rahoitusvastuulle parantaa vammaisten asemaa. Hallitus on vastikään tehnyt tätä koskevan kehyspäätöksen osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Uudistus toteutuisi vuonna 2009. Tällä turvataan perustuslain kielellisten oikeuksien toteutuminen tasa-arvoisesti, sanoi valtiosihteeri Terttu Savolainen Aivohalvaus- ja dysfasialiiton juhlaseminaarissa Helsingissä perjantaina 16. maaliskuuta.

Tällä hetkellä vammaiset ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikasta riippuen ja palvelujen saatavuus vaihtelee. Vammaisille ihmisille välttämättömät palvelut ovat nykyisellään liiaksi riippuvaisia kuntien taloudellisista voimavaroista. Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus mahdollistaa erityisesti vammaisten palvelujen osalta tasa-arvoisemman palvelujen saatavuuden ja palvelujen kehittämisen.

Savolaisen mukaan tulkkikeskukset ovat osoittautuneet hyväksi tavaksi tuottaa palvelu. Niissä voidaan varmistaa erityisosaaminen. Tulkkipalveluja on parannettu tämän vuoden alusta myös lisäämällä niiden tuntimääriä tuntuvasti. Tämä on tärkeä asia monille tulkkipalveluja tarvitseville vammaisille.

Suomi on allekirjoittanut Yhdistyneiden kansakuntien kidutuksen vastaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan vuonna 2003. Suomi ei ole kuitenkaan ratifioinut eli saattanut valtionsisäisesti voimaan lisäpöytäkirjaa, toisin kuin esimerkiksi Viro, joka ratifioi lisäpöytäkirjan loppuvuodesta 2006.

Lisäpöytäkirjalla perustettu kansainvälinen valvontaelin valvoo olosuhteita paikoissa, joissa henkilöiden vapaus on tai voidaan olettaa olevan riistetty tai joissa muun muassa vammaisia kohdellaan epäinhimillisellä tavalla. Tällaisia paikkoja voivat Suomessa olla vammaisten asumisyksiköt, erityisesti laitokset.

Lisäpöytäkirja edellyttää myös kansallisen valvontaelimen perustamista. Valvontaelimellä olisi oikeus tehdä varoittamattomia valvontakäyntejä vammaisten asumisyksikköihin ja tarkistaa, ovatko olosuhteet epäinhimillisiä tai alentavia. Myös riittävän henkilökohtaisen avun puute voi erityisesti yöaikaan johtaa epäinhimilliseen kohteluun.

Keskeistä valvontaelimen perustamisessa on, että vammaiset itse ovat mukana sen perustamisvaiheesta lähtien. Vammaisten oma edustus on ehdoton edellytys valvontaelimen oikeutetun toiminnan turvaamiseksi. Suomessa valvontaelimeksi kaavaillaan Eduskunnan oikeusasiamiestä. Oikeusasiamiehen toimisto voi olla oikea paikka tälle, mutta vaaditaan erittäin laajaa koulutusta, jotta eduskunnan oikeusasiamiehen toimisto tulisi enemmän vammaisasiasensitiiviseksi. Tämä edellyttäisi vammaisten toteuttamaa koulutusta.

Ulkoministeriö on perustanut työryhmän suunnittelemaan lisäpöytäkirjan ratifiointia. Työryhmässä ei ole vammaisjärjestöjen edustusta. Suomi on tekemässä suurta virhettä valmistellessaan läpinäkyvää valvontajärjestelmää suljetuin ovin. Näyttää vahvasti siltä, että Suomella on jotain salattavaa laitosten suljettujen ovien takana. Työryhmää tulee välittömästi täydentää vammaisjärjestöedustuksella.