Kynnys - Kynnyksen lausunto Kumpuvuoren selvityksestä STM 2006:45

ASIA             Lausunto Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksestä
                      2 006:45, Perusoikeuksien rajoittamisesta
                      kehitysvammapalvelujen toteuttamisessa
                      (Jukka Kumpuvuori)

Kynnys ry on toiminut yli 30 vuotta vammaisten perus- ja ihmisoikeusjärjestönä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Järjestö perustettiin 1973 taistelemaan vammaisten ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta. Kynnys ry kiittää mahdollisuudesta esittää käsityksensä puheena olevasta selvityksestä ja haluaa kiinnittää selvityksessä huomiota seuraaviin seikkoihin:

Kehitysvammapalvelujen toteuttamisessa tapahtuvaa perusoikeuksien rajoittamista koskeva selvitys liittyy osana valmisteltavana olevaan kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovittamiseen sekä toisaalta Suomen valmistautumiseen ratifioimaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus lähivuosina.

Vammaislakien yhdistämisen näkökulmasta on tarkoituksenmukaista säätää kehitysvammahuollossa tapahtuvan pakon käytöstä muussa kuin vammaisuuden perusteella annettavista palveluista ja tukitoimista sääntelemässä laissa. Perusoikeuksien rajoittaminen ei saa olla itsestäänselvyys, vaan sen tulee olla aivan viimesijaisin keino silloin, kun mitään muuta ratkaisua ei ole olemassa.

Jukka Kumpuvuori pitää pakkotoimenpiteiden käyttöä kehitysvammahuollossa tarkastellessaan ja säätämisvaihtoehtoja pohtiessaan lähtökohtana vahvasti perus- ja ihmisoikeusnäkökulmaa. Kynnys ry pitää tätä lähtökohtaa selvitykselle ja myös tulevalle lainsäädännölle oikeudellisesti perusteltuna. Yhdymme Kumpuvuoren käsitykseen siitä, että pakkotoimenpiteiden käytössä on kyse yksilön perusoikeuksien rajoittamisesta, niiden kaventamisesta ja perusoikeussäännöksin suojattuun yksilön oikeusasemaan puuttumisesta julkisen vallan toimenpitein. Julkisen vallan käytön tulee aina perustua lakiin. Ottaen huomioon kuitenkin myös sen, että kehitysvammahuoltoa, erityisesti asumispalveluita, järjestetään entistä enemmän myös yksityisten palveluntuottajien toimesta, tulee pakkotoimenpiteitä koskeva sääntely ulottaa ehdottomasti myös näihin toimijoihin.

Perus- ja ihmisoikeusnäkökulma huomioon ottaen Kynnys ry pitää täsmällistä ja tarkkarajaista laintasoista säätämistä pakkotoimenpiteistä perusteltuna, jotta yleiset edellytykset, kuten hyväksyttävyys-, suhteellisuus-, oikeusturva- ja ihmisoikeusvelvoitteiden osalta täyttyvät. Tämä on välttämätöntä, kun perusoikeuksia rajoittavien toimenpiteiden kohteena ovat erityisen heikossa asemassa olevat vammaiset henkilöt, joiden kyky itse valvoa oikeuksiaan ja puuttua heihin kohdistuvaan huonoon kohteluun on heikko.

Perus- ja ihmisoikeudet antavat vankan tuen eettisesti kestävälle toiminnalle. Ihmisoikeuksien peruslähtökohtana on ollut suojella kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Ne luovat vähimmäisnormit, jotka pitävät täyttyä kunkin ihmisen osalta. Invalidiliitto ry:n lausunnossaan esittämän kuvaavan esimerkin mukaan pakotteita joudutaan usein käyttämään tilanteissa, joissa esim. kehitysvammainen asukas uhkaa toiminnallaan omaa, toisen asukkaan tai henkilökunnan terveyttä, joissain tilanteissa jopa henkeä. Näissä yksittäisissä tilanteissa kaksi normia joutuu vastakkain ja ihmisen koskemattomuuden hengen puolustaminen on tietysti sallittua. Mutta tällaisen tilanteen lauettua ei pitäisi jäädä odottamana seuraavaa, vaan pitäisi alkaa etsiä käytöksen syitä ja miettiä kuinka asukasta voitaisiin auttaa, ettei näin jatkossa kävisi. Vielä voidaan painottaa Kumpuvuoren tapaan, että ihmisoikeuksien luonteeseen kuuluu niiden luovuttamattomuus, vaikkakin niitä voidaan joissain perusteluissa yksittäistilanteissa rajoittaa lakitasoisella sääntelyllä.

Selvityksessä edetään lainsäädännön ja käytännön kuvausten jälkeen perusoikeuksien yleiseen tarkasteluun. Tämän jälkeen tarkastellaan perusoikeuksien rajoitusedellytyksiä ja edelleen yksittäisiä perusoikeuksia ja niiden rajoittamisedellytyksiä.

Tilanne kehitysvammahuollon arjessa, etenkin laitoksissa ja asumisyksiköissä, on mitä suurimmalla todennäköisyydellä se, mikä ilmenee Kumpuvuoren selvityksestä. Voidaan katsoa, että perusoikeuksien rajoitukset johtuvat pitkäaikaisen käytännön kautta tavaksi muodostuneista toimintakäytännöistä, joita kukaan ei ole kyseenalaistanut. Yksilön oikeuksien loukkaamisen saati perusoikeuksien vaarantumisen näkökulmaa käytännön toiminnassa tuskin tullaan edes ajatelleeksi. Näiltä osin selvitystä voidaan pitää ensiaskeleena oikeudellisen näkökulman vahvistumiseen pelkästään hoidollisen, rajoittavan tai lääketieteellisen näkökulman tilalle. Paradigman muutos on näin ollen hyvinkin tervetullut lähestymistapa.

Kuten Kumpuvuori toteaa, on selvitys vasta alkua Suomessa tapahtuvalle uudistukselle kehitysvammaisten henkilöiden palvelutarjonnassa käytettyjen pakkotoimenpiteiden sääntelylle ja oikeusturvan parantamiselle. Yksilön oikeusturvan näkökulmasta katsoen on perusteltua, että kaikkien pakkotoimenpiteiden kohteena olevia eri asiakasryhmiä koskeva sääntely yhtenäistetään.

Kumpuvuori ehdottaa kyseisen sääntelykokonaisuuden säädettäväksi omaksi luvukseen sosiaalihuollon asiakaslakiin. Sosiaalihuollon asiakaslaki on luonteeltaan hyvän hallinnon oikeusperiaatteita turvaava, menettelyä sääntelevä kokonaisuus. Lain tavoitteena on turvata asiakkaan asema ja oikeudet sosiaalihuollon palveluiden käyttäjänä sekä selkiinnyttää ja yhtenäistää asiakkaan ja sosiaalihuollon toteuttajan yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Sosiaalihuollon asiakaslaissa ei sen sijaan säädetä asiakkaan oikeudesta saada erilaisia palveluita ja etuuksia eikä toimeenpanevien velvollisuudesta järjestää ja osoittaa niihin voimavaroja. Näistä on säännelty aineellisoikeudellisissa säännöksissä erityis- ja yleislainsäädännössä. Tästä johtuen arvioitaessa sääntelykokonaisuuden kohdentumista lakiteknisesti tarkoituksenmukaisimpaan säännöskokonaisuuteen tulee samalla arvioida ja selvittää niin lain soveltajan ja toimeenpanijan kuin asiakkaan kannalta oikeusturvaa parhaiten turvaava säädöspohja.

Kynnys ry yhtyy Kumpuvuoren selvityksessä esitettyihin johtopäätöksiin tulevassa pakkotoimenpiteiden sääntelyssä huomioon otettavista asioista.

Painotamme Kumpuvuoren tavoin sitä, ettei kehitysvammaisuus enempää kuin mikään muukaan vammaisuus saa olla vapaudenriiston ja perus- ja ihmisoikeuksien perusteettoman rajoittamisen hyväksyttävä peruste. Koulutus ja riittävät henkilöresurssit ovat osaltaan tae asianmukaisten ja yksilön oikeudet huomioon ottavien käytäntöjen vahvistamiselle. Juridisten ja koulutuksellisten toimien lisäksi on tärkeää yhteiskunnallisessa keskustelussa mieltää kehitysvammaiset henkilöt oikeutetuiksi samantasoiseen oikeusturvaan kuin muutkin kansalaiset.

Kynnys ry pitää välttämättömänä, että kehitysvammaisten henkilöiden palveluiden ja tukitoimien tarjonnassa käytettävien pakkotoimien käyttämisedellytyksiä tarkennetaan sellaisiksi, että ne vastaavat voimassa olevaa perustuslakia sekä Suomen hyväksymiä ja tulevia ihmisoikeusvelvoitteita.

Helsingissä 6.11.2006

Kynnys ry

Kalle Könkkölä                              Juha-Pekka Konttinen toiminnanjohtaja                              lakimies

Viimeksi päivitetty ( 07.09.2009 )

< Edellinen		Seuraava >

« Takaisin