YK:n yleiskokous hyväksyi sopimuksen vammaisten oikeuksista  

YK:n yleiskokous hyväksyi 13.12.2006 New Yorkissa aiemmin syksyllä valmistuneen vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan. Sopimus avataan YK:n 192 jäsenvaltion allekirjoituksille ja ratifioinneille 30. maaliskuuta 2007 New Yorkissa.

Yleissopimus on ensimmäinen 2000-luvulla neuvoteltu ihmisoikeussopimus, ja se rinnastetaan YK:n seitsemään aikaisempaan ihmisoikeussopimukseen. Neuvottelut saatiin päätökseen elokuussa 2006 vain neljä vuotta niiden aloittamisen jälkeen. Neuvotteluihin osallistui YK:n jäsenvaltioiden edustajien lisäksi suuri määrä kansainvälisten järjestöjen sekä kansalaisyhteiskunnan ja erityisesti vammaisjärjestöjen edustajia, joilla poikkeuksellisesti oli myös puheoikeus neuvotteluissa. Kansalaisjärjestöjen rooli olikin hyvin merkittävä heidän tuodessa neuvotteluihin tavanomaista monipuolisempaa näkemystä sekä laajaa asiantuntemusta sopimuksen kattamista aihealueista. Myös Kynnys ry:n edustajat olivat mukana ihmisoikeussopimuksen kansallisessa valmistelussa ja lukuisissa valmistelevissa ad hoc –komitean istunnoissa New Yorkissa.

Maailman 650 miljoonaa vammaista henkilöä muodostavat yhden eniten syrjäytyneistä ryhmistä, joiden elämää ja kehitystä vaikeuttaa suuri määrä fyysisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia esteitä. Nykyisin vain noin 45 maassa on erityisesti vammaisia henkilöitä koskevaa lainsäädäntöä. Yleissopimus velvoittaa jäsenvaltiot takaamaan myös vammaisille henkilöille kaikki ne oikeudet, jotka on ihmisoikeussopimuksissa vahvistettu kaikille ihmisille. Keskeisin ajatus sopimuksessa on syrjinnän kieltäminen ja tasapuolisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla.

Yleissopimuksen täytäntöönpano monilta osin voi tapahtua vain ajan kuluessa, tosin esimerkiksi syrjinnän kielto on välittömästi täytäntöönpantava säädös. Keskeinen edellytys sopimuksen tavoitteiden toteutumiselle on yleinen asennemuutos, minkä aikaansaamiseksi jäsenvaltiot sitoutuvat edistämään stereotypioiden ja ennakkoluulojen poistamista sekä lisäämään tietoisuutta eri vammoista ja vammaisten henkilöiden positiivisesta vaikutuksesta yhteiskunnan monimuotoisuuteen.

Yleissopimus ei perusta uusia ihmisoikeuksia, vaan se pyrkii yksityiskohtaisesti erittelemään jo olemassa olevien oikeuksien täytäntöönpanokeinoja vammaisten henkilöiden olosuhteet huomioiden. Sopimukseen liittyvät valtiot sitoutuvat kehittämään ja toteuttamaan käytäntöjä, lainsäädäntöä ja hallinnollisia toimenpiteitä oikeuksien tasapuoliselle toteuttamiselle sekä poistamaan lakeja, säädöksiä ja tapoja, jotka voidaan katsoa syrjiviksi.

Yleissopimukseen liitetty valinnainen pöytäkirja mahdollistaa vammaisten henkilöiden yksilövalitukset mahdollisesta sopimusrikkomuksesta sopimusta valvovalle komitealle sen jälkeen kun kansalliset oikeussuojakeinot on käytetty. Komitea myös vastaanottaa hallitusten määräaikaisraportit yleissopimuksen täytäntöönpanosta ja antaa suosituksia täytäntöönpanotoimien riittävyydestä.

Kansalliseen valmisteluun osallistui ulkoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten lisäksi useita muiden viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Osassa sopimuksen artikloista EU:n jäsenmailla on jaettu toimivalta Euroopan komission kanssa, minkä vuoksi EU-maiden osalta puhevaltaa käytti puheenjohtajavaltio. Suomi neuvotteli ja hyväksyi sopimustekstin lopullisesti EU:n puheenjohtajana. Allekirjoitus ja ratifiointi vaatii myös komission vastaavia toimia, joten kansalliset toimet ovat komissiosta riippuvaisia. Suomen tavoitteena on allekirjoittaa yleissopimus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Yleissopimuksen ja lisäpöytäkirjan teksti englanniksi on luettavissa komitean raportin liitteenä osoitteessa:
http://www.un.org/esa/socdev/enable/rights/ahcfinalrepe.htm
(Sopimuksesta ilmestynee lähikuukausina myös suomenkielinen käännös)

Sopimukseen liittyvää muuta aineistoa YK:n sivuilla:

www.un.org/disabilities/convention/index.shtml

http://www.un.org/esa/socdev/enable

http://www.un.org/esa/socdev/enable/rights/adhoccom.htm