Väitös
La 9.6.2007 klo 12, Auditorio 2, Agora, Mattilanniemi
Käsitykset vammaisuudesta ovat sukupuolittuneita
MIEHEN JA NAISEN VAMMAISUUTEEN SUHTAUDUTAAN ERI TAVALLA
YTM Marjo-Riitta Reinikaisen naistutkimuksen väitöskirjan
*Vammaisuuden sukupuolittuneet ja sortavat diskurssit:
Yhteiskunnallis-diskursiivinen näkökulma vammaisuuteen*
tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Päivi Naskali (Lapin
yliopisto) ja kustoksena dosentti Eeva Jokinen.
Väitöstyössään Marjo-Riitta Reinikainen tutkii kriittisellä otteella
tavanomaista arkista puhetta vammaisuudesta. Huomion kohteena ovat
vammaisuudelle ja vammaisena olemiselle teksteissä annetut merkitykset,
erityisesti näiden sukupuolittuneet sekä vammaisten sortoa ja syrjintää
tuottavat ja ylläpitävät muodot. Reinikaisen tutkimissa teksteissä
vammainen mies kuvataan usein oletettujen positiivisten
ominaisuuksiensa, kykyjensä ja saavutustensa kautta, kun taas vammainen
nainen kuvataan pikemminkin menetystensä ja puutteidensa kautta.
- Kun vammaispuhetta tarkastellaan sukupuolinäkökulmasta, käsitykset
vammaisuudesta ja vammaisena olemisesta näyttäytyvät selvästi
sukupuolittuneina. Tosin sanoen käsitykset vammaisuudesta ja vammaisena
olemisesta vaihtelevat sen mukaan, puhutaanko vammaisesta miehestä vai
naisesta, Marjo-Riitta Reinikainen toteaa.
Reinikaisen tutkimusaineistoina olivat ei-vammaisten ihmisten
kirjoittamat kuvitteelliset tarinat fyysisesti vammaisesta naisesta ja
miehestä sekä vammaisten naisten omaelämäkerralliset tekstit.
Tutkimuksen tekstiaineistojen ajateltiin paljastavan kulttuurissamme
vallitsevia käsityksiä ja puhetapoja vammaisuudesta, vammaisena ihmisenä
olemisesta ja sukupuolesta. Näillä käsityksillä ja puhetavoilla on
puolestaan vaikutusta siihen, miten vammaisia naisia ja miehiä
yhteiskunnassa kohdellaan ja millaiseksi heidän asemansa muodostuu.
- Tärkeää ei ole se, miksi jotain sanotaan tai kirjoitetaan, vaan se,
mitä sanotusta voi seurata ihmisille - tässä tapauksessa vammaisille
naisille ja miehille, Reinikainen korostaa.
Kuvitteellisissa tarinoissa erityisesti vammaisen naisen toimimisen
rajoitteena oli hänen vammansa tai sairautensa sekä henkinen
kyvyttömyytensä *sopeutua* tilanteeseen. Vammaisesta miehestä
puhuttaessa esille nousivat myös yksilön ulkopuoliset rajoitteet,
ympäristön asenteet ja esteet. Tarinoiden vammaiselle naiselle ja
miehelle antamat roolit, asemat ja paikat tuottivat mielikuvaa
vammaisesta miehestä ennen kaikkea miehenä ja toimivana normaaliyksilönä
ja vammaisesta naisesta ennen kaikkea vammaisena toisena.
- Siinä missä kuvitteelliset tarinat osoittivat, että vammaisen yksilön
sukupuolella on vaikutusta sille, millaisia merkityksiä vammaisuudelle
ja vammaisena olemiselle annetaan, vammaisten naisten omakohtaiset
kirjoitukset antoivat viitteitä siitä, kuinka vammaisuuden ja naiseuden
normatiiviset käsitykset ja käytännöt yhdessä tuottavat vammaisille
naisille naiserityistä vammaisuuden kokemusta. Selkeimmillään tämä tuli
esille esimerkiksi äitiyteen, työelämään ja ulkoiseen naisellisuuteen
liittyvissä asioissa, Reinikainen kiteyttää.
Marjo-Riitta Reinikainen haastaa väitöstyöllään sukupuolettoman ja erot
peittävän vammaispuheen, joka hallitsee niin tavanomaista arki- ja
mediapuhetta kuin tutkimustakin ja vaatii sukupuolen ja siihen
liittyvien merkitysten ja käytäntöjen huomioimista myös vammaisten
ihmisten kohdalla. Reinikaisen työ myös haastaa jokaisen pohtimaan
kriittisesti ja itsekriittisesti käsityksiään, puhe- ja ajattelutapojaan
ja toimintaansa vammaisuuteen liittyen.
- Merkityksiä välittäessään ja tuottaessaan, ne vaikuttavat siihen
kuinka suhtaudumme muihin ihmisiin ja kuinka kohtelemme kanssaihmisiä,
tässä tapauksessa vammaisia naisia ja miehiä. Ne vaikuttavat myös
tapaan, jolla ongelmiksi miellettyihin asioihin haetaan ratkaisuja,
Reinikainen muistuttaa.
Lisätietoja:
Marjo-Riitta Reinikainen, puh. (014) 260 3132 tai 040 559 3674,
mkreinik@cc.jyu.fi tai marjo-r.reinikainen@elisanet.fi
Tiedottaja Liisa Harjula, puh. (014) 260 1043, tiedotus@jyu.fi, josta
saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education,
Psychology and Social Research numerona 304, 81 s. (148 s.), Jyväskylä
2007, ISSN: 0075-4625, ISBN: 978-951-39-2808-7. Sitä saa Jyväskylän
yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014) 260 3487,
myynti@library.jyu.fi. Saatavana myös elektronisena (ilman
artikkeleita) osoitteessa http://julkaisut.jyu.fi/
Marjo-Riitta Reinikainen on kirjoittanut ylioppilaaksi Hankasalmen
lukiosta vuonna 1984. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi hän valmistui
Jyväskylän yliopistosta vuonna 1995 pääaineenaan
yhteiskuntapolitiikka. Hänellä on myös sosiaalityön ammatillinen
pätevyys sekä käytännön työkokemusta sosiaalityöstä. Reinikainen
aloitti jatko-opinnot Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja
filosofian laitoksella vuonna 1997, jossa hän on toiminut
tutkijakoulutettavana. Hän toiminut tutkijana kahdessa dosentti Eeva
Jokisen johtamassa ja Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa
sekä pohjoismaisessa vammaisuuteen ja sukupuoleen keskittyneessä
tutkimusprojektissa, jota johtivat professorit Rannveig Traustad*ttir
(Reykjavik) ja Kristjana Kristiansen (Trondheim).
|
|
Viimeksi päivitetty ( 07.09.2009 )
|
assistentti.info