|
HISTORIAA:
Kynnyksen
delegaatio vieraili YK:ssa
(Kynnys-lehti 5-6 / 2006, teksti ja kuvat lakimies Juha-Pekka Konttinen)
New Yorkissa sijaitsevassa YK:n päämajassa järjestettiin
elokuussa kahden viikon pituinen ad hoc–komitean kahdeksas kokous, jonka aikana
käytiin kiivaita neuvotteluja vammaisten ihmisoikeussopimuksen eri tekstiversioista.
Loppujen lopuksi kymmenen minuuttia ennen kokousajan päättymistä jäsenvaltiot pääsivät
yhteisymmärrykseen ja hyväksyivät ihmisoikeussopimuksen tekstin. Kynnys ry:n kymmenhenkinen
delegaatio osallistui ad hoc-komitean ensimmäiselle kokousviikolle ja oli näin
ollen todistamassa historiallista tapahtumaa.

Kuva: Kynnys ry:n porukka New Yorkissa:
eturivi vasemmalta: Jukka
Kumpuvuori, Kalle Könkkölä, Rea Konttinen ja
J-P Konttinen
takarivi vasemmalta: Niina Katajapuu-Truhponen, Tiina Lahtonen, Rikhard
Niemelä, Kirsti Salin, Ari
Suutarla, Riku
Virtanen ja Eeva-Liisa Pekanheimo
Kuvasta puuttuu Paula Pietilä, Mikko Kuusela, Päivi Nurmi-Koikkalainen,
Mervi Huttula ja Anne Vilkko
Ihmisoikeussopimuksen
historia
Kokonaisuudessaan sopimuksen valmisteluprosessi kesti noin
viisi vuotta. Todellisuudessa haave
vammaisten ihmisoikeussopimuksesta on ollut monen mielessä jo paljon pidemmän
aikaa. Kuitenkin virallinen valmistelu lähti liikkeelle joulukuussa 2001, kun YK:n yleiskokous päätti
perustaa ad hoc –komitean laatimaan ehdotuksia kansainvälisestä sopimuksesta,
joka perustuisi työhön, jota on tehty sosiaalisen kehityksen, ihmisoikeuksien
ja syrjimättömyyden osa-alueilla. Ensimmäisen kerran sopimushanketta
käsiteltiin asiantuntijatapaamisessa Meksikossa kesäkuussa 2002. Kynnys ry on
ollut aktiivisesti mukana ad hoc-komitean kokouksissa ja sopimuksen
valmistelussa. Seitsemännen kokouksen aikana Kynnys ry akreditoitui
virallisesti komitean työskentelyprosessiin.
Sopimuksen viimeistely
YK:n päämajassa
järjestettävässä kokouksessa käsiteltiin komitean puheenjohtajan Uuden-Seelannin suurlähettiläs Don MacKayn
laatimaa sopimusluonnosta, jonka sisältö pohjautui tammikuussa 2006 järjestetyn
kokouksen kantoihin. Puheenjohtaja
MacKayn tavoitteena oli saada neuvotteluprosessi päätökseen ja vammaisten
ihmisoikeussopimus hyväksyttyä. Vielä ennen kokousrupeaman alkua YK:n
yleiskokouksen puheenjohtaja Jan Eliasson esitti jäsenvaltioille vetoomuksen
neuvottelujen loppuunsaattamiseksi. Vetoomus tuottikin tulosta ja sopimus
hyväksyttiin.
Elokuun kokouksessa
käsiteltiin edellisillä kerroilla avoimeksi jääneitä sopimustekstin artikloja.
Kiperimpiä kysymyksiä olivat kansallinen ja kansainvälinen monitorointi ja
valvontajärjestelmän muoto. Lisäksi muun muassa vammaisuuden määrittelyä,
pakkohoitoa ja oikeustoimikelpoisuutta koskevat kohdat herättivät runsaasti
keskustelua.
Suomen valtion
delegaatio johti elokuun kokouksessa EU-yhteistyötä. EU-puheenjohtajamaana
Suomella oli keskeinen asema yhteisen kannan muodostamisessa ja asioiden
esittämisessä neuvottelujen aikana. Myös kansalaisjärjestöillä oli oikeus olla
läsnä komitean täysistunnoissa, mutta puheenvuorot olivat kortilla tässä
kiivastahtisessa viimeisessä kokouksessa. Järjestöjen, kuten Kynnys ry:n, rooli
painottui lobbaus- ja vaikuttamistyöhön kokouksen ulkopuolella, mm.
sivutapahtumissa ja osallistujille jaettavien tiedotuslehtisten kautta.
Vaikutukset ja tulevaisuus
Vammaisten
ihmisoikeussopimuksen viimeistellyn tekstin on tarkoitus tulla YK:n yleiskokouksen
käsittelyyn lokakuun aikana. Tuolloin sopimus saanee lopullisen vahvistuksensa
ja tämän jälkeen jäsenvaltioilla on mahdollisuus aloittaa ihmisoikeussopimuksen
ratifiointiprosessi kansallisella tasolla. YK:n pääsihteeri Kofi Annan on vedonnut
jäsenvaltioihin ja kehottanut valtioita ratifioimaan laajamittaisesti tämän
merkittävän ihmisoikeussopimuksen.
Jos ja kun Suomi
ratifioi mahdollisimman pikaisesti ihmisoikeussopimuksen, tulee Suomenkin
osalta selvitettäväksi, vastaako lainsäädäntömme uuden ihmisoikeussopimuksen
asettamia velvoitteita. Lähitulevaisuudessa Kynnys ry tulee järjestämään koulutuksia,
joissa kerrotaan tarkemmin YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen sisällöstä ja
vaikutuksista yhteiskunnassa sekä yksilötasolla. Ihmisoikeussopimuksen
noudattaminen ja käytännön vaikutukset tulevat riippumaan pitkälti siitä, miten
tehokas valvontajärjestelmä saadaan rakennettua kansallisella ja kansainvälisellä
tasolla.
Ad hoc –komitean
kokousmateriaali ja sopimusteksti löytyvät kokonaisuudessaan internetistä osoitteesta:
http://www.un.org/disabilities/
NYKYTILANNE:
YK:n yleiskokous hyväksyi sopimustekstin 13.12.2006.
Suomi allekirjoitti YK:n vammaissopimuksen ensimmäisten valtioiden joukossa 30.3.2007. Yleissopimuksen ratifiointiprosessi on kesken ja sen on arvioitu kestävän Suomessa noin 2-4 vuotta.
Yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja tulivat kansainvälisesti voimaan 3.5.2008, kun 20 jäsenvaltiota oli ratifioinut yleissopimuksen. Sopimuksen voimaansaattaminen Suomessa edellyttää kansallisen lainsäädännön muutoksia.
Suomenkielinen käännös sopimustekstistä ilmestynee vuoden 2008 aikana.
Lisäinfoa tulossa...
|