Teksti: Antti Tuononen
Vammaisasiamies Jaana Huhta ja
ylitarkastaja Aini Kimpimäki esittelivät Assistentti.infon
verkostotapaamisessa 2.6.2008 vammaislainsäädännön näkymiä. Monien
keskustelujen ja pitkän odotuksen jälkeen pääsemme jälleen askeleen eteenpäin.
Henkilökohtainen apu ja
palvelusuunnitelmat
Henkilökohtaisen avun kehittäminen on tärkein ja odotetuin uudistus. Uuteen
vammaispalvelulakiin tulevat säännökset henkilökohtaisen avun järjestämisestä
vaikeavammaisille henkilöille. Kaikki vammaiset henkilöt diagnoosiin
katsomatta voivat olla henkilökohtaisen avun piirissä.
Henkilökohtainen apu voi sisältää avustajan lisäksi myös muuta apua ja
tukea osallistumisen ja osallisuuden varmistamiseksi. Henkilökohtaista apua
järjestettäessä on otettava huomioon palvelusuunnitelmassa määritelty asiakkaan
yksilöllinen avun tarve sekä elämäntilanne kokonaisuudessaan.
Palvelutarpeen selvittäminen on aloitettava viipymättä asiakkaan tai
muun tahon yhteydenoton jälkeen. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman
aiheetonta viivytystä sosiaalihuollon asiakaslain mukaisesti. Palvelutarpeen
selvittämiseen, palvelusuunnitelman laatimiseen ja päätösten tekemiseen on
aikaa kolme kuukautta ensimmäisestä yhteydenotosta.
Vammaislainsäädännön uudistamisessa henkilökohtaisen avun kehittäminen
sijoittuu vuosiin 2008 - 2009. Hallituksen esitys tulee syksyllä 2008, ja uusi
vammaispalvelulaki tulee voimaan 1.9.2009.
Vammaispalvelulakia täydennetään
Entiset vahvat oikeudet säilyvät, kuten kuljetuspalvelut ja palveluasuminen.
Mutta muita muutoksia tulee. Vastuu lähes 4000 kuulo- ja puhevammaisen sekä
puhevammaisen tulkkipalvelun käyttäjän palveluista siirtyy valtiolle. Palvelun
saamisen kriteerit eivät kuitenkaan muutu: kuulo- ja puhevammaisella on
edelleen subjektiivinen oikeus vähintään 180 ja kuulonäkövammaisella 360 tulkkipalvelutuntiin vuodessa. Kansaneläkelaitos
vastaa tulkkipalvelusta vuoden 2010 alusta alkaen kuntien sijasta. Tulkkipalveluja
koskevat säädökset uusitaan palvelun Kansaneläkelaitokselle siirron yhteydessä.
Tulkkipalvelun keskittämisellä vahvistetaan perustuslain kielellisten
oikeuksien toteutumista ja osallisuutta. Käyttäjien yhdenvertaisuus vahvistuu kun
käytännön toimintatavat yhtenäistyvät. Myös erityisosaaminen lisääntyy, mikä
mahdollistaa samalla kattavan seurantajärjestelmän ja suunnitelmallisen
kehittämistoiminnan.
Kehitysvammalakia supistetaan
Kehitysvammalain tarkoitusta, soveltamisalaa sekä palveluja koskevat
pykälät jäävät voimaan, mutta kehitysvammalaki on jatkossa toissijainen
vammaispalvelulakiin verrattuna. Kehitysvammahuollon hallinnosta säädetään
PARAS-uudistuksen yhteydessä valmisteltavassa sosiaalihuollon lainsäädännössä. Perustuslain
mukaisten oikeuksien rajoittamista eli rajoitustoimenpiteiden käytöstä hoidon
yhteydessä koskevat säädökset tulevat erilliseen lainsäädäntöön.
|
|
Viimeksi päivitetty ( 19.06.2008 )
|
