Teksti: Antti
Tuononen
Marsha Saxton on kirjoittanut myös vammaisfeminismistä.
Hänen mukaansa feminismin ydinajatus on, että jokainen nainen ymmärtää kuuluvansa
sekä naisten että maailman yhteisön keskukseen ja oppii, että hänen yksilöllinen
elämänsä ja ainutlaatuiset näkökulmansa ovat tärkeitä kokonaisuuden kannalta.
Hän kehottaa naisia olemaan inklusiivisia, avoimia ja vastaanottavia.
Ketään naista ei pitäisi arvostella siitä, että hän ei ole saavuttanut tiettyä
tietoisuuden tai voiman tasoa, mikä tekee hänestä feministin.
Suppeassa feminismin määritelmässä jätetään vammaiset naiset
tavallisesti ulkopuolelle. Joidenkin feministien mielestä vammaiset naiset
eivät voi olla "todellisia feministejä", koska he eivät ole voimakkaita, autonomisia,
huippuälykkäitä, taloudellisesti tai fyysisesti riippumattomia. Marsha Saxton
väittää, että tällaiset käsitykset loukkaavat ja rajoittavat kaikkia naisia,
mutta erityisesti ne pitävät vammaiset naiset erillään feministisestä
yhteisöstä.
Hänen mukaansa vammaisilla naisilla ja tytöillä on kuitenkin
erityisen selvät käsitykset ja kokemukset, ainutlaatuiset näkökulmat siitä,
mitä tarkoittaa olla nainen. Tätä Marsha Saxton kutsuu vammaisfeminismiksi.
Vammaiset naiset saattavat tarvita apu päivittäisissä toiminnoissa, kuten
pukeutumisessa, peseytymisessä, ruuan valmistuksessa ja syömisessä,
kommunikoinnissa, liikkumisessa jne. Näitä riippuvuuden kokemuksia voidaan kuvata
sekä avun tarpeena että toisten taakkana. Mutta Marsha Saxton esittää
toisenlaisen vaihtoehdon: riippuvuuden kuvaamista intiiminä suhteena, läheisyyden mahdollisuutena,
ihastuttavana yhteistoimintana perheenjäsenten, ystävien tai palkattujen
avustajien kanssa.
Marsha Saxton pitää tätä myös tärkeänä opetuksena ei-vammaisille
ihmisille, jotka ehkä elävät ihmisten erillisyyden, autonomisuuden ja yksittäisyyden
illuusiossa. Keskinäinen riippuvuus koskee kaikkia, jotka haluavat elää täyttä
elämää, sillä kuka tahansa saattaa tarvita apua milloin tahansa.
Vammaisfeminismissä vammaiset tytöt ja naiset ovat yhtä
arvokkaita ja keskeisiä yhteisönsä jäseniä. He ovat yhteisönsä tulevaisuus, ja siksi
he ansaitsevat kaiken huomion ja rohkaisun voidakseen pitää itseään arvokkaina
ja suurenmoisina naisina.Vammainen nainen voi olla ulkonäöltään epätavallinen,
ja hänen kokemuksiinsa voi kuulua myös kivut. Marsha Saxtonin sanoo, että
vammaiset naiset tietävät enemmän kuin useimmat muut naiset - sen että "nainen
ei voi tehdä kaikkea".
Vaikka erilaiset paineet saavatkin vammaiset naiset kätkemään
tai kieltämään erilaisen ruumiinsa, epätavallisen mielensä ja ainutlaatuiset tapansa
olla, Marsha Saxton kehottaa vammaisia naisia esittämään ylpeästi ne suurena
lahjana kaikille naisille.
---
Tämä
artikkeli perustuu Marsha Saxtonin tekstiin "Disability Feminism" joka on ote
julkaisusta Revisioning Feminism Around the World, for the twenty-fifth
anniversary of Feminist Press, City University of New York 1995.
|
|
Viimeksi päivitetty ( 19.06.2008 )
|
