|
|
Ympäristöministeriön asuntopoliittiset toimet syrjintäkiellon vastaisia, Kynnys kanteli oikeuskansl. |
PDF
|
| Tulosta |
|
Sähköposti
|
Kynnys ry
Siltasaarenkatu 4, 5. krs
00530 Helsinki
puh. 09 - 68501 112
OIKEUSKANSLERINVIRASTO
Snellmaninkatu 1
HELSINKI
Kantelu
Ympäristöministeriön (YM) asuntopoliittiset
toimet ovat perustuslain syrjintäkiellon vastaisia, Kynnys ry vaatii tilanteen
korjaamista.
Vammaisten henkilöiden perusoikeudet
vaarantuvat, jos YM uusilla rakentamis-määräyksillään heikentää voimassa olevia
esteettömyysmääräyksiä. Perusoikeuksia rajoittavien rakentamismääräysten
antaminen tulee rajata YM:n asetuksenantovallan ulkopuolelle. Perusoikeuksia
koskevien säädösten säätämisen tulee olla eduskunnan tehtävä, vain siten
säädösten perustuslainmukaisuus voidaan varmistaa.
Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma
14.2.2008
Ympäristöministeriön asuntopoliittiset toimet 2008
Osana asuntopoliittisen
ohjelman (APT) toteuttamista ympäristöministeriö aloitti 'Rakentamisen
normitalkoot' - hankkeen ja rakentamis- ja kaavamääräysten keventämistä koskeva
kokeilun. Molempien hankkeiden tavoitteena on lisätä kasvukeskusten
asuntotarjontaa ja asuntotuotannon kustannustehokkuutta.
Rakentamisen normitalkoot -hankkeen
yhteydessä toteutettiin ammattilaisille ja kuluttajille suunnatut kyselyt,
joilla tiedusteltiin, nostavatko rakentamis- ja kaava-määräykset tarpeettomasti
rakennuskustannuksia. Rakentamis- ja kaavamääräysten keventämistä koskevassa
kokeilussa YM kutsui halukkaita kuntia mukaan kokeiluun.
1. Rakentamisen normitalkoot -kysely
Esteettömän rakentamisen normit
·
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista art. 5 ja 9,
(Convention on the Rights of Persons with Disabilities - CRPD)
·
Perustuslaki
(PL) 22 Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien
toteutuminen.
·
PL
2 Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa
on noudatettava tarkoin lakia.
·
PL
6.2 Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan
sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,
terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
·
Yhdenvertaisuuslain
4 §:n mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää
yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa
sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden
edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee
erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden
toteutumista.
·
PL
19.4 Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea
asumisen omatoimista järjestämistä.
·
PL
9 Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on
vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa
·
Euroopan
sosiaalinen peruskirja artikla 15. 3 kohta: edistämään heidän täysipainoista
yhteiskuntaan sopeutumista ja yhteiskunnalliseen elämään osallistumista
erityisesti sellaisin toimin, mukaan lukien tekniset apuvälineet, joiden
tarkoituksena on poistaa kommunikaatio-esteet ja esteet liikkumiselle ja
järjestää heille kuljetus ja asuminen sekä mahdollisuus osallistua kulttuuri-
ja vapaa-ajan toimintaan.
·
Rikoslaki
11:11 Syrjintä
·
MRL
117.3 Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa
ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua
myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on
rajoittunut.
·
Maankäyttö-
ja rakennusasetus 51 "...Asumiseen tarkoitettujen tilojen tulee olla
tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä. Asuntosuunnittelulla tulee edistää
asumiseen tarkoitettujen tilojen toimivuutta sekä soveltuvuutta erilaisiin ja
muuttuviin asumistarpeisiin..."
·
MRA
53 § Liikkumisesteetön rakentaminen 1 - 3 mom.
o
Hallinto-
ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liike- ja
palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus
päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden
käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut.
o
Asuinrakennuksen
ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja
kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle
asetetut vaatimukset.
o
Työtiloja
sisältävän rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee työn luonne
huomioon ottaen huolehtia siitä, että myös 1 momentissa tarkoitetuilla
henkilöillä on tasa-arvon näkökulmasta riittävät mahdollisuudet työntekoon.
·
Suomen
rakentamismääräyskokoelmassa on määräykset esteettömyydestä
asuntorakentamisessa G1 ja F1.
Rakentamisen normitalkoot -kyselyssä
YM kuvasi esteettömyydestä aiheutuvat kustannukset yhdeksi monista
tarpeettomista rakennuskustannuksista. Kyselyssä vastaaja johdateltiin
aiheeseen kuvaamalla esim. kylpyhuoneen esteettömyyden vaatimuksesta aiheutuvia
kuluja tarpeettomiksi. Tarpeettomina kuluja voitiin kyselyssä pitää sillä perusteella,
ettei asukas saanut siitä lisäarvoa. Vastaajan tehtävänä oli arvioida millä
asteikolla hän pitää esitettyä väitettä totena. Vastaajalla ei ollut
mahdollisuutta pitää kuluja "ei-tarpeettomina"
Katsomme, että YM on rakentamisen
normitalkoot - kyselyllä rikkonut PL 6.2:sta johtuvaa syrjintäkieltoa, koska YM
on viranomaisena luonut ristiriidan perusoikeuden ja rakentamismääräyksen
tulkinnan välille. YM ei liikkumis- ja toimimisesteisiä syrjimättä voi väittää,
että heidän perusoikeuksiensa (PL 19.4, PL 9) turvaksi säädetyt MRL:n
liikkumis- ja toimimisesteisiä koskevat säännökset ja niistä aiheutuvat
kustannukset olisivat tarpeettomia ja lisäarvoa tuottamattomia.
Viranomaisten
velvollisuutena on turvata yhdenvertaisuus. Joissakin tilanteissa vähemmistöjen
turvaksi on välttämätöntä säätää erityisiä lakeja ilman, että se on syrjintää
niitä kohtaan, joiden eduksi laissa ei ole myönnetty jotain. Kun tämän tiettyä väestöryhmää
erikseen huomioivan säätelyn tarkoituksena on poistaa ja vähentää epätasa-arvoa
yhteiskunnassa, on sitä pidettävä perusteltuna.[1] Erityiselle
laille on objektiivinen peruste. Esteettömyyttä koskevat rakentamismääräykset
ovat juuri tällaisia liikkumis- ja toimimisesteisten yhdenvertaisuuden
turvaamiseksi säädettyjä määräyksiä. Ne on säädetty perusoikeuksien turvaamisen
tarkoituksessa, oikeus asuntoon, oikeus liikkua maassa ja valita asuinpaikka.
Mielestämme YM:n toiminta
kyselyn toteuttamisessa esteettömyyttä koskevien kustannusten arvostelijana,
täyttää rikoslain syrjintätunnusmerkistön.
Esteettömyysmääräysten
heikentäminen rajoittaisi vain liikkumis- ja toimimisesteis-ten perusoikeuksia.
Esteettömyys ei tälle ryhmälle ole pelkkä asumisen lisäarvo, se on asumisen ja
osallisuuden välttämätön ehto. Muut kyselyn osa-alueet koskivat kaikkia kansalaisia,
esteettömyys vain liikkumis- ja toimimisesteisiä.
2. Ympäristöministeriön kirje kunnille (YM3/600/2008)
·
PL
22, PL 19.4, PL 6.2, MRL ja MRA, F1 ja G1 kuten edellä
·
PL
121 Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden
itsehallintoon.
·
MRL
171 Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tässä laissa säädetyistä
tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista
säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista.
YM on tiedustellut kuntien
halukkuutta osallistua kokeiluun, jonka aikana kokeilu-alueella otettaisiin
käyttöön kevennetyt rakentamismääräykset. YM pyysi alustavat tiedot 1.9.2008
mennessä siitä, millaisia kevennettyjä rakentamis- ja kaavamääräyk-siä kokeilu
koskisi. Kokeiluun halusi lähteä mukaan seitsemän kuntaa, joista mm. Raisio ja
Helsinki esittivät huomattavia kevennyksiä esteettömyysmääräyksiin. Jos nämä
määräykset poistettaisiin kuntien esittämällä tavalla, se tosiasiassa estäisi
vammaisten ihmisten pääsyn ao asuntoihin.
YM:lle viranomaisena kuuluu
yhdenvertaisuuden turvaamisvelvoite. Julkisen vallan on turvattava jokaisen
oikeus asuntoon. Tätä perusoikeutta konkretisoivat MRL:stä johtuvat
asuntorakentamista koskevat esteettömyysmääräykset. Esteettömyys-määräykset
tekevät PL 19.4:n ja PL 6.2:n todeksi. Jos esteettömyysmääräyksiä ei noudateta,
tai niiden käyttöä rajoitetaan vaikka vain kokeiluun kuuluvilla alueilla,
samalla rajoitetaan liikkumis- ja toimimisesteisten perusoikeuksia. Tällaista perusoikeuksia
koskevan lainsäädäntövallan delegointia ministeriölle asetusten-antovallan muodossa
ei voida pitää valtiosääntöoikeudellisesti kestävänä. Huomioitavaa on myös se,
että kunnilla on jo nykyisen MRL:n 171 nojalla toimivalta myöntää poikkeuksia MRL:ssä
tai sen nojalla annetuista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista
rajoituksista.
Mielestämme hankkeiden
toteutus on epäonnistunut normihierarkian ymmärtämisen näkökulmasta. YM:n olisi
pitänyt rajata esteettömyysmääräykset kevennettyjä kaava-määräyksiä koskevan
kokeilun ulkopuolelle viranomaiselle kuuluvan perusoikeuksien turvaamisvelvollisuuden
ja ihmisoikeusmääräysten[2]
toteutumisen edistämisen takia.
Lopuksi
YM on toiminut viranomaisena
PL 6.2. syrjintäkiellon vastaisesti salliessaan liikkumis- ja toimimisesteisten
perusoikeuksien loukkaamisen lähettämällään kyselyllä ja kuntakirjeellä. Kummassakaan
hankkeessa YM ei ole noudattanut julkiselle vallalle asetettua velvollisuutta
turvata kansalaisten perusoikeudet ja yhdenvertaisuus. Päinvastoin, YM on vammaisia
syrjivällä, asenteellisella kyselyllä, saattanut vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet
täysivaltaisina kansalaisina kyseenalaiseksi.
Toimivaltainen viranomainen
ei voi rikkoa perustuslaissa ja muilla laeilla turvattuja perusoikeuksia edes aloittamansa
lainvalmistelutyön (kokeilulaki) yhteydessä.
Kynnys ry pyytää
oikeuskansleria tutkimaan YM:n toimien perustuslainmukaisuuden.
Helsingissä 7.1.2009
______________ _______________
Kalle Könkkölä Terhi Toikkanen
toiminnanjohtaja lakimies
LIITTEET Valtioneuvoston
asuntopoliittinen toimenpideohjelma 14.2.08
Ympäristöministeriön
kirje kunnille (YM3/600/2008)
Rakentamisen normitalkoot
-kysely
Raision vastaus
Helsingin vastaus
YK sopimus
[1]YK:n
yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (Convention on the Rights of
Persons with Disabilities - CRPD) artikla 5 kohta 4. Erityistoimia, jotka ovat
tarpeen vammaisten henkilöiden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden jouduttamiseksi
tai saavuttamiseksi, ei katsota tämän yleissopimuksen tarkoittamaksi syrjinnäksi.
[2] Suomi
on allekirjoittanut YK:n vammaissopimuksen. Se asettaa Suomen
esteettömyyssäädökset tarkastelun alle. Nykyiset rakentamismääräykset
asuntorakentamisen osalta G1 ja F1 koskevat vain uudisrakennuksia, joiden määrä
rakennuskannasta on pientä. Tarvitaan lisää uusia esteettömyyttä edistäviä
määräyksiä turvaamaan liikkumis- ja toimimisesteisten yhdenvertaiset
mahdollisuudet yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä.
|
|
Viimeksi päivitetty ( 07.09.2009 )
|
|
| |
|
|
assistentti.info