Teksti: Raija Mansikkamäki

Kuva: Antti Tuononen

Tiesitkö - vammaispalvelulaki uudistuu syksyllä? Onko vielä ihmisiä, jotka eivät tiedä, että vammaispalvelulaki uudistuu syksyllä. On varmasti.  Mutta on myös monia, jotka ovat kuulleet tai lukeneet uudistuksesta.  Assistentti.info on ollut mukana jakamassa tietoa.  Aktiiviset ihmiset ovat olleet kuuntelemassa.  Aina on toki niitä, jota eivät jaksa, pysty tai pääse mukaan tilaisuuksiin ja on paikkoja, joissa tiedotustilaisuuksia ei ole ehditty vielä järjestää. 

Kun eri puolilla Suomea juttelee kuntien virkamiesten kanssa, kuulee erilaisia näkemyksiä siitä, miten lakiuudistukseen suhtaudutaan.  Toiset ovat helpottuneita, kun henkilökohtaisesta avusta tulee ns. subjektiivinen oikeus, ja määrärahasidonnaisuus jää pois. Toiset ovat skeptisiä, mistä ne työntekijätkään löytyvät, toiset suuntaavat katseensa ostettaviin palveluihin ja toiset ovat talouskurimuksen keskellä niin ahdistuneita, etteivät jaksa edes ajatella koko asiaa.

Kuvateksti: Pieksämäellä henkilökohtaisesta avusta - aktiiviset ihmiset kuuntelevat.

Nyt pitäisi jaksaa ajatella ja ottaa henkilökohtaisen apu haltuun.  Tärkeitä asioita on pohdittavana paljon, mutta kiinnitän tällä kertaa huomion yhteen asiaan, henkilökohtaisen avustajan malliin ja niihin edellytyksiin, joita pitäisi luoda tämän mallin edistämiseksi.  Kun vammainen ihminen itse toimii työnantajana ja palkkaa itselleen avustajan, toiminta on juuri sellaista kuin pitääkin, vammainen ihminen itse päättää koko toiminnasta.  Lisäksi tuolla tavalla toimien henkilökohtaisen avun toteuttaminen on kaikkein edullisinta.  Kerrankin voimme sanoa, että hyvä ja halpa yhdistyvät samassa asiassa.  Vanha sanonta sanoo: Köyhän ei kannata koskaan ostaa huonoa.  Nyt kunnissa olisi oiva tilaisuus ottaa järjestelmästä kaikki hyödyt esiin ja tuottaa vammaisille hyviä palveluja edullisesti.

Ei kannata jäädä mitään tekemättömänä odottamaan, että kaikki käy itsestään. Henkilökohtaisen avun työnantajamallia pitää tukea erilaisilla tavoilla. Työnantajat tarvitsevat koulutusta ja tukea työnantajana toimimiseen, henkilökunnan rekrytointiin, palkanmaksuun jne.  Tätä kaikkea tekemään on kehitetty henkilökohtaisen avun keskukset, joita jo toimiikin muutamia.  Sentteri-hanke teki ansiokkaan mallin henkilökohtaisten avun keskuksille. 

Nyt olisi tärkeää huolehtia siitä, että henkilökohtaisen avun keskuksia nousee eri puolille maata tukemaan vammaisten ihmisten työnantajamallin toimintaa.  Keskukset tulisi toteuttaa mieluiten sillä tavalla kuin Sentteri-malli ehdotti: vammaiset ihmiset itse ovat mukana hankkeessa.  Väitteeni on, että ne kunnat, jotka ovat aktiivisia ja tukevat henkilökohtaisten avun keskusten syntymistä, ovat pitkällä tähtäimellä ns. voittajia.  Kunnat pystyvät tarjoamaan vammaisille ihmisille heitä tyydyttäviä palveluratkaisuja, sekä vastaavat vammaisten ihmisten haluun elää tavallista elämää muiden joukossa itsenäisinä ja yhteiskunnassa aktiivisesti toimivina kansalaisina.

Kunnissa vertaillaan jatkuvasti tilastoja ja talouslukuja.  Nämä samat kunnat, jotka ovat panostaneet henkilökohtaisen avun työnantajamallin toteutumiseen, tuottavat vähemmällä rahalla palveluja useammalle vammaiselle ihmiselle kuin esimerkiksi ne kunnat, jotka painottavat palveluvalikkoaan ostettaviin palveluihin. Väitän näin. Todistan väitteeni muutaman vuoden kuluttua, kun 2010 vuoden tilastot valmistuvat ja niistä toivottavasti löytyy paljon kuntia, jotka ovat aktiivisesti ottaneet henkilökohtaisen avun mallit käyttöön.

Kuvateksti: Raija Mansikkamäki pohtii henkilökohtaisen avun tulevaisuutta.

Kirjoittaja:

Raija Mansikkamäki - Asumispalvelusäätiö ASPA

Assistentti.infon koordinaattori