Jokaisella tulee olla vapaus liikkua. Liikkumisvapaus on yksi perinteisimmistä ns. vapausoikeuksista, joka on turvattu Suomen perustuslaissa. Liikkumisvapaus toteuttaa osaltaan myös muiden perusoikeuksien toteutumista. Perusoikeuksille on ominaista, että ne kuuluvat yhdenvertaisesti kaikille ilman syrjintää.

Vaikeavammaisten mahdollisuus ja kyky liikkua itsenäisesti ja yhdenvertaisesti on yleensä huomattavissa määrin rajoittunut. Useimmille vaikeavammaisille liikkuminen kodin ulkopuolella ilman riittäviä ja oikeanlaisia palveluja ja tukitoimia on suorastaan mahdotonta. Tästä syystä vaikeavammaisuuden aiheuttaman liikkumisrajoitteen kompensaatioksi säädetyillä kuljetuspalveluilla on edelleenkin erittäin keskeinen rooli vaikeavammaisten liikkumisvapauden toteuttajana.

Kantelu Helsingin kuljetuspalveluista

Kunnat ovat ryhtyneet etsimään viime vuosina uudentyyppisiä ratkaisuja kuljetuspalveluiden järjestämiseen. Perusteluina tähän ovat toimintaympäristön muutokset ja taloudelliset syyt. Lainsäädäntö antaa mahdollisuuden tähän niin pitkälle kuin järjestämistapa vastaa vammaispalvelulain tavoitteita, ja palvelu on sisällöltään ja laajuudeltaan riittävä suhteessa vamman aiheuttamaan yksilölliseen tarpeeseen. Asian lainmukaisuus/lainvastaisuus on siis tapauskohtaisesti ratkaistava niin yksilö- kuin järjestelmäkohtaisestikin.

Tulkinnan on vahvistanut myös eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio kanteluratkaisussaan 30.1.2004. Tapaus perustui usean eri kantelijan tekemään kanteluun, jossa kantelijat arvostelivat Helsingin sosiaaliviraston läntisen sosiaalipalvelukeskuksen menettelyä vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen järjestämisessä. Kantelussa pidettiin epäkohtana sitä, että vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalvelut toteutetaan matkojen yhdistelykeskuksen välityksellä. Kuljetuspalvelujen saaja ei toisin sanoen voi enää itse valita kuljetukset suorittavaa kuljettajaa sen vuoksi, että kuljetuspalvelut tulee tilata keskitetysti Helsingin kuljetuspalvelukeskuksen kautta. Kantelijat olivat tyytymättömiä myös siihen, että kuljetukset tulee tilata hyvissä ajoin etukäteen ja että niihin ei sisälly enää asiointiapua.

Palvelut saatava myös käytännössä

Kanteluratkaisussaan Paunio korosti, että kunnan tapa järjestää vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalvelut ei saa estää tai kaventaa vaikeavammaisten mahdollisuuksia käyttää palveluita heille soveltuvilla ajoneuvoilla. Kun kuljetuspalvelu on päätetty myöntää, kuljetustavan valinnassa täytyy lähtökohdaksi ottaa matkustajan yksilölliset tarpeet ja mahdollisuudet. Oikeusasiamies toteaa, että vaikeavammaisten oikeus kuljetuspalveluihin on määritelty vammaispalvelulaissa ja asetuksessa. Laki ei kuitenkaan velvoita kuntaa järjestämään kuljetuspalveluita yksinomaan erilliskuljetuksina, jos se pystyy järjestämään lakisääteiset matkat muulla tavoin. Kunta voi siis turvautua yhteiskuljetuksiin ja käyttää apuna palvelulinjoja tai matkojen yhdistelykeskuksia.

Oikeusasiamies ei havainnut Helsingin sosiaaliviraston läntisen sosiaalikeskuksen menetelleen lainvastaisesti. Hän kuitenkin painottaa, että kunnan on järjestettävä kuljetuspalvelut vaikeavammaisille niin, että palvelut ovat heidän saatavillaan myös käytännössä. Lisäksi Paunio muistuttaa, että kuljetuspalvelun saajalla on oikeus käyttää hänelle kuuluvat matkat tarpeensa mukaan joko kotikunnassaan tai lähikunnissaan, niin kuin vammaispalveluasetuksessa määritellään. Hänellä on myös yleensä oikeus valita matkansa ajankohta.

Jos kuljetuspalvelut eivät vaikeavammaisen mielestä toteudu hänen kohdallaan vammaispalvelulain mukaan, hän voi vaatia ensiksi viranhaltijalta ja sitten sosiaalilautakunnalta niiden järjestämistä toisin, esimerkiksi vakiotaksilla. Sosiaalilautakunnan päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kuljetuspalveluiden lainmukaisen järjestämistavan tunnusmerkistöksi voidaan kiteyttää: vaikeavammaisen yksilölliseen tarpeeseen vastaava toimiva turvallinen ja hyvään tietosuojaan perustuva vammaispalvelulain hengen mukainen kuljetuspalvelujärjestelmä, joka perustuu valituskelpoiseen yksilöpäätökseen. Kanteluratkaisu on luettavissa kokonaisuudessa internetissä osoitteessa: www.oikeusasiamies.fi/

vammaisasiamies / lakimies Elina Akaan-Penttilä

Sivun alkuun