Oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä - eli vaalioikeus - on tärkein demokraattisen yhteiskunnan toimintamuoto. Se kuuluu perinteisiin osallistumis- ja vapausoikeuksiin, jotka on turvattu myös Suomen perustuslaissa. Vaalioikeus on Suomessa kaikilla yhtäläinen. Näin ollen jokaisella suomalaisella tulee olla oikeus käyttää äänioikeuttaan vaaleissa yhdenmukaisesti ilman syrjintää.

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on antanut 29.4. ja 6.5 2004 kahdesta kantelusta ratkaisut. Tapauksissa kaksi pyörätuolia käyttävää henkilöä kanteli oikeusasiamiehelle äänestyspaikkojen järjestelyistä. Toinen kertoi joutuneensa kirjoittamaan ehdokkaansa numeron Tapiolan postin palvelutiskillä muiden äänestäjien läsnäollessa, koska äänestyskoppiin ei päässyt pyörätuolilla. Näin oli viimeksi käynyt vuoden 2003 eduskuntavaalien ennakkoäänestyksessä, mutta myös aikaisemmissa vaaleissa. Kantelija piti menettelyä syrjivänä ja katsoi, että se loukkasi hänen vaalisalaisuuttaan.

Toinen kantelija ei ollut päässyt Turussa sähkökäyttöisellä pyörätuolillaan äänestyspaikkaan Varissuon nuorisotalolla, jossa oli 8 cm korkea kynnys. Kantelija ei näin ollen mielestään voinut äänestää.

Kanteluiden johdosta oikeusasiamies oli pyytänyt mm. oikeusministeriöltä lausuntoa. Oikeusministeriö ilmoitti kiinnittävänsä ennen seuraavia vaaleja kuntien keskuslautakuntien huomiota siihen, "että pyörätuolia käyttäviä varten tulisi olla sellainen äänestyskoppi tai muu suojus, jossa äänestäjä voi muiden katseilta suojattuna turvallisin mielin täyttää äänestyslippunsa, ja myös siihen, että äänestyspaikkojen tulisi mahdollisuuksien mukaan olla sellaisia, että myös sähkökäyttöistä pyörätuolia käyttävillä olisi mahdollista päästä äänestystilaan".

Kummassakaan kantelutapauksessa oikeusasiamies ei havainnut oikeusasiamiehen toimenpiteitä edellyttävää lainvastaista menettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä Oikeusasiamies piti kuitenkin perusoikeusnäkökulmasta epätyydyttävänä sitä, että äänestäjillä Espoossa ei ollut käytettävissään irrallista kirjoitusalustaa ja tilapäistä suojaa, jotka olisivat turvanneet hänen vaalisalaisuutensa. Turussa taas pyörätuolia käyttävän pääsyä äänestyspaikkaan ei ollut turvattu luiskin.

Vaalisalaisuus turvattava kaikille

Liikuntavammaisen yhdenvertaisen vaalioikeuden toteutumisen kannalta ratkaisuja ei voi pitää muuna kuin erittäin epätyydyttävinä, sekä liikuntavammaisten tosiasiallisten yhdenvertaisten vaali- ja osallistumisoikeuksien kyseenalaistamisena ja rikkomisena. Käsitykseni mukaan Tapiolan tapaus täyttää välittömän syrjinnän tunnusmerkistön, koska kantelija oli liikuntavammansa vuoksi joutunut eriarvoiseen asemaan liikuntavammasta johtuneesta syystä, ilman asianmukaista perustetta. Äänestäjän vaalisalaisuutta oli rikottu, koska äänestysnumeron kirjoittaminen ei voinut tapahtua muiden katseilta suojattuna. Kaikki muut liikuntavammattomat äänestäjät äänestivät niin, että heidän vaalisalaisuutensa pystyttiin turvaamaan näköesteellisellä äänestyskopilla.

Turun tapauksessa tilanne oli sama. Äänestäjä oli liikuntavammansa johdosta joutunut syrjinnän kohteeksi, koska ei ollut päässyt sisälle vaalihuoneistoon. Käsitykseni mukaan riittävänä ei voida pitää sitä, että äänestäjälle tarjottiin mahdollisuutta äänestää vaalihuoneiston ulkopuolella ja toissijaisesti kotona. Äänestäjä jätti tämän johdosta äänestämättä. Tässäkin tapauksessa liikuntavammaista kohdeltiin vammasta johtuneesta syystä toisin, ilman asianmukaista perustetta.

Mm. hallinto - ja palvelurakennuksen sekä muun liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvonäkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan soveltua myös liikuntavammaisten käyttöön. Turun tapauksessa kantelija olisi tosiasiallisesti joutunut äänestämään ja kirjoittamaan vaalisalaisuuden turvaaman äänestysnumeron ulkona julkisella paikalla, satunnaisten ohikulkijoiden läsnäollessa, ilman äänestyskopin tuomaa näköestettä. Tai toissijaisesti hän olisi joutunut äänestämään kotonaan ennakkoon.

Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan esimerkiksi vammaisuuden perusteella. Oikeustajun kannalta on kestämätöntä, että kummassakin em. tapauksessa vaalisalaisuutta ei tosiasiallisesti oltu mielestäni kyetty turvaamaan, koska heidät oli asetettu vammaisuuden perusteella eri asemaan kuin muut äänestäjät. Silti ylin laillisuusvalvoja ei pidä tilannetta kuin vain epätyydyttävänä.

Kysynkin: Miksi liikuntavammaisen vaalisalaisuus ja oikeus äänestää varsinaisena vaalipäivänä oman vaalipiirin vaalihuoneistossa ei oikeusasiamiehen käsityksen mukaan ole yhtä salainen ja oikeutettu kuin muiden äänestäjien?

Kanteluratkaisu on luettavissa kokonaisuudessaan internetissä osoitteessa www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/ratkaisut/paatokset.htx

vammaisasiamies / lakimies Elina Akaan-Penttilä

Sivun alkuun