Tammikuun akussa 1.1.2006 tuli voimaan laki omaishoidon tuesta. Voimaan tullut omaishoitolaki korvaa aiemmat sosiaalihuoltolain omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidon tuesta. Samalla uudistus nostaa omaishoidon lain tasolle.

Uudistuksen ensisijaisena tavoitteena on ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja kotona asumisen tukeminen. Tavoitteen toteuttamiseksi on olemassa useita hankkeita. Omaishoidon tuen uudistamisesta laadittiin myös laaja selvitystyö, joka valmistui vuonna 2004 selvityshenkilö Elli Aaltosen toimesta "Valtakunnallinen omaishoidon uudistaminen - selvityshenkilön raportti, STM työryhmämuistioita 2004:3".

Omaishoitajat tekevät korvaamatonta työtä

Tervetullutta on, että omaishoitajuus on vihdoin nostettu lain tasolle ja samalla pyritty vahvistamaan sekä omaishoitajien että hoidettavien asemaa. Käsitykseni mukaan uudistus on kuitenkin joiltain osin edelleen vajavainen ja sisältää kosmeettisia uudistuksia. Näin erityisesti omaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrän osalta sellaisten hoitotilanteiden osalta, jossa hoidettavuusaste on raskasta ja ympärivuorokautista sekä edellyttää omaishoitajalta jatkuvaa sidonnaisuutta hoidettavaan.

Omaishoidontuki toimii pikemminkin laitoshoidon korvaajana kuin sen lykkääjänä. Lisäksi kuntien arvion mukaan lähes puolet omaishoidon tuella hoidettavista olisi jonkin asteisessa laitoshoidossa ilman omaishoitajaa. Palvelujen järjestäminen laitoshoitona tai ympärivuorokautisena palveluasumisena tulee yleensä kunnalle kalliimmaksi kuin kotioloissa annettavan hoidon tukeminen.

Kohtuuttomia tilanteita

On selvää, että erityisen raskaissa hoitotilanteissa hoitopalkkion vähimmäismäärän asettaminen 300 euroon kuukaudessa saattaa kääntyä itseään vastaan ja muuttua maksimikorvaukseksi, jolloin hoitotilanteet tasapäistetään riippumatta todellisesta hoidon sitovuudesta tai laadusta. Tätä ei voida pitää kohtuullisena.

Jo nyt on esiintynyt pelkoja ja näyttöä sille, että kunnat laskevat korkeimpia omaishoidon tuen määriä vähimmäismäärään, kun ne samalla joutuvat korottamaan alempia omaishoidon tuen vähimmäismääriä. Tämä ei tietenkään vastaa lainsäätäjän tarkoitusta ,jossa palkkion tason tulisi todellisuudessa on määräytyä hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan siten, että hoitopalkkio olisi vähintään 300 euroa kuukaudessa. Positiivisena uudistuksena on huomioitu lyhytaikaiset tilanteet, joissa omaishoitaja on väliaikaisesti estynyt tekemästä työtä esimerkiksi saattohoidon tai muun hoidollisesti raskaan siirtymisvaiheen aikana. Tällöin hoitopalkkio on vähintään 600 euroa kuukaudessa.

Omaishoidon tuki edelleen harkinnanvarainen

Edellä mainitut hoitopalkkiot ovat vähimmäismääriä, joka tarkoittaa sitä että kunnat voivat edelleen maksaa myös vähimmäismääriä suurempia hoitopalkkioita. Nähtäväksi tämä tosin jää siltä osin kuin uudistuksen jälkeen omaishoidon tuki on edelleen harkinnanvarainen ja ns. määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Nyanssina tästä on myös esityksessä, jonka mukaan laissa säädetyin edellytyksin hoitopalkkio voidaan myös sopia vähimmäismäärää pienemmäksi.

Kaiken kaikkiaan omaishoidon tuella lakiuudistuksen jälkeen tarkoitetaan edelleen kokonaisuutta, joka muodostuu hoitajalle toimeksiantosopimuksen perusteella maksettavasta palkkiosta, hoitoa tukevista palveluista ja hoitajalle järjestettävästä vapaasta, jonka liitteenä tulee aina olla hoito- ja palvelusuunnitelma. Toimeksiantosopimuksen perusteella hoitaja sitoutuu hoitamaan omaistaan tai muuta läheistään henkilöä, jonka vastineeksi hoitaja on oikeutettu saamaan tarkemmin määriteltyä hoitopalkkiota.

Laista pähkinänkuoressa

Omaishoitajana voi olla vain omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö. Ympärivuorokautisesti sidotussa hoidossa omaishoitajalla on oikeus vähintään kahden vuorokauden mittaiseen vapaaseen kuukaudessa. Omaishoitajien käyttäessä oikeuttaan vapaapäivään voidaan hoidettavalta periä korkeintaan 9 euron omavastuuosuus ja hoito- ja palvelusuunnitelmaan on kirjattava omaishoitajalle annettavat hoitotehtävää tukevat sosiaalihuollon palvelut. Omaishoitosopimukset sovitaan pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi. Kaikista odotetuista uudistuksista huolimatta omaishoidontuen edelleen parantamista on jatkettava niin hoidettavan oikeusturvan kuin hoitajan jaksamisen ja hoidon arvostuksenkin osalta.

vammaisasiamies / lakimies Elina Akaan-Penttilä

Sivun alkuun