Kuinka kauan vammaispalveluhakemuksen käsittely saa kestää kunnan sosiaalitoimessa? Onko viranomaisella velvollisuus vastata asian käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin? Nämä ovat yleisiä kysymyksiä, joihin Kynnys ry:n lakimiehet saavat vääntää vastauksia varsin usein. Seuraavaksi muutama kommentti vammaispalveluhakemusten käsittelystä ja tietoa eräästä tärkeästä perusoikeudesta, joka takaa ihmisille oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja asianmukaiseen käsittelyyn viranomaisessa.

Oikeusturvan takeet

Suomen perustuslain ja hallintolain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Käsittelyn joutuisuus on erityisen tärkeää yksilön oikeusturvan toteutumisen kannalta. Jos hakija ei saa viranomaisen päätöstä ajallaan, niin tuolloin myös mahdollisuus varsinaiseen muutoksenhakuun estyy, eikä ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa säädetty oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin toteudu.

Lainsäädännössä ei ole tarkemmin määritelty - päivissä tai kuukausissa - mitä asianmukainen ja viivytyksetön käsittely tarkoittaa. Yksittäisten hallintoasioiden erilaisuudesta johtuen yleistä takarajaa tai määräaikaa hakemusten käsittelylle tuskin voidaankaan asettaa. Näin ollen paljolti asian laadusta ja laajuudesta riippuu, mitä voidaan pitää kohtuullisen pituisena käsittelyaikana. Lähtökohtana voidaan kuitenkin pitää, että erityisesti vammaispalveluasiat tulisi käsitellä aina viivytyksettä asian laadun takia. Esimerkiksi palveluasumista ja henkilökohtaista avustajaa koskevan hakemuksen joutuisa käsittely on välttämätöntä, koska tuolloin palvelun tai tukitoimen tarve on yleensä välitöntä. Mielestäni päätöksen saaminen ei saisi näissä tilanteissa kestää paria kuukautta pitempään.

Oikeusasiamiehen kannanotot käsittelyajoista

Eduskunnan oikeusasiamies on muutamissa päätöksissään ottanut kantaa viranomaisen päätöksenteon kestoon ja asianmukaisuuteen. Lähinnä nämä ratkaisut ovat koskeneet Kansaneläkelaitoksen laiminlyöntejä vammaistuki-, toimeentulotuki- ja kuntoutushakemusten käsittelyssä. Esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on muistuttanut ratkaisussa (2068/4/03) Kansaneläkelaitoksen Turun toimistolle, että kuntoutushakemukset tulee käsitellä viivytyksettä.

Oikeusasiamies on ottanut kantaa myös vammaispalveluhakemusten käsittelyaikoihin. Tapauksessa (3104/4/01) päätöksen tekeminen kuljetuspalveluasiassa oli kestänyt melkein yhdeksän kuukautta. Oikeusasiamiehen mukaan käsittelyaika oli ylittänyt selvästi ilmoitetun 2-4 kuukauden keskimääräisen käsittelyajan ja oli näin ollen ollut kohtuuttoman pitkä. Tapauksessa kunnan perusturvalautakunta ei myöskään ollut esittänyt hyväksyttävää syytä pitkälle käsittelyajalle.

Arvio päätöksen antamisajankohdasta

Hallintolain mukaisesti viranomaisen on myös esitettävä asianomaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asianosainen voi tiedustella suullisesti tai kirjallisesti hakemuksensa käsittelyn edistymistä ja viranomaisella on velvollisuus vastata esitettyihin kysymyksiin. Tosin pitää muistaa, ettei arvioidun käsittelyajan ilmoit-taminen ei ole kuitenkaan oikeudellinen sitoumus. Mikäli käsittelyaika kuitenkin poikkeaa huomattavasti viranomaisen ilmoittamasta arviosta, viranomaisen on hyvän hallintotavan mukaisesti ilmoitettava siitä oma-aloitteisesti asianosaiselle.

Lopuksi

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeusturvan kannalta on usein parempi vaihtoehto saada nopeasti kielteinen päätös kuin se, ettei saa päätöstä ollenkaan tai saa sen vuoden kuluttua hakemuksen tekemisestä. Kielteiseen päätökseen voi aina hakea muutosta, mutta viranomaisen pöydällä juttu happanee ja aikaa kuluu turhaan. Asian käsittelyn pitkästä kestosta ei voi valittaa, mutta viranomaistoiminnan epäkohdista tai menettelyvirheistä voi kannella esimerkiksi lääninhallitukselle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Ensisijaisesti paras keino käsittelyn nopeuttamiseksi sekä päätöksen saamiseksi on kuitenkin suora vaikuttaminen asiaa käsittelevään viranhaltijaan tai tämän esimieheen. Hoputtaminen on sallittua ja se tuottaa tulosta monissa tilanteissa!

lakimies Juha-Pekka Konttinen

Sivun alkuun