Nykyään ei riitä, että vammaisjärjestön juristi tai muu vammaisvaikuttaja hallitsee muutaman keskeisimmän lain sisällön ja tuntee jotenkin niiden soveltamiskäytännön. Nimittäin uusia normeja ja normistoja tulee jatkuvasti lisää. Vanhoja säädöksiä kumotaan; lakeja muutetaan sekä yhteen sovitetaan. Jotta pysyisi ajan hermolla, on seurattava lakien valmisteluprosesseja ja pyrittävä vaikuttamaan myös lakiesitysten sisältöön. Seuraavassa käsitellään sosiaalihuoltoa koskevia lakiuudistuksia ja keskeneräisiä lainsäädäntöprojekteja.

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005)

Kansaneläkelaitoksen järjestämää kuntoutusta sekä kuntoutusrahaa koskeva lainsäädäntö uudistettiin hiljattain. Laki tuli voimaan 1.10.2005. Aiemmin voimassa olleet Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annettu laki ja kuntoutusrahalaki kumottiin uudella lailla. Kokonaisuudistuksen piti olla luonteeltaan pääasiassa lakitekninen. Nähtäväksi jää, muuttuvatko Kelan soveltamiskäytännöt yhtenäisemmiksi kuntoutusasioiden osalta. Toivoa ainakin sopii, sillä vanhan Kelan kuntoutuslain loppuaikoina epäkohtia ilmeni roppakaupalla ja valituskirjelmiä tuli laadittua tarkastuslautakuntaan hiki hatussa.

Invalidiliitto ry, Kynnys ry ja Suomen Reumaliitto ry ovat pyytäneet lokakuun alussa tehdyssä kantelukirjelmässä eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään, menetteleekö Kela voimassa olevan vammaisetuuksia ja Kelan järjestämää kuntoutusta koskevan lainsäädännön sekä muun asiassa huomioon otettavan lainsäädännön mukaisesti vammaisetuuksia ja vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta koskevassa päätöksenteossa.

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta (HE 131/2005)

Hallitus esittää eduskunnalle säädettäväksi lain omaishoidon tuesta. Laki korvaisi nykyiset omaishoidon tukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidon tuesta. Omaishoidon tukea esitetään laajennettavaksi hoitopalkkion ja hoidettavalle annettavien palvelujen lisäksi hoitajalle annettaviin palveluihin. Hoitajalle maksettavan palkkion vähimmäismäärä esitetään korotettavaksi 233,56 eurosta 300 euroon kuukaudessa. Mahdollisuutta poiketa vähimmäismäärästä täsmennettäisiin. Jos omaishoitaja jää hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti pois töistä, hoitopalkkio olisi vähintään 600 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkioita tarkistettaisiin vuosittain vahvistettavalla, työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulla palkkakertoimella, mikä parantaa palkkioiden indeksisuojaa. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyisi kuukauden kuluttua. Sopimus omaishoidon tuesta olisi voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voitaisiin tehdä määräaikaisena.

Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia esitetään muutettavaksi siten, että kunnan järjestäessä omaishoitajan vapaan aikaista hoitoa kotipalveluna palvelusetelin avulla, voisi hoidettavan maksettavaksi tulla enintään 9 euroa hoitajan vapaapäivää kohti. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2006 alusta.

Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhteensovittamisprosessi

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan esitystä, jolla nykyinen vammaispalvelulaki sekä kehitysvammalaki sovitetaan yhteen. Tarkoituksena on näillä näkymin saada pykälät sovitettua yhteen lakiin. Vaikka valmistelutyö on siis käynnissä, on todennäköistä, ettei uutta lakia saada ainakaan kokonaisuudessaan valmiiksi tämän hallituskauden aikana. Tärkeintä on kuitenkin, että virkamiesvalmistelutyö on lähtenyt liikkeelle. Toivottavasti tähän pätee sananlasku: "Hiljaa hyvä tulee!" Valmistelutyön lähtökohtana on se, että vammaisten ihmisten oikeudet palveluihin säilytetään vähintään nykyisellä tasolla. Vammaislakien yhdistämisen seurauksena myös sosiaalihuoltoa koskevaan yleislainsäädäntöön joudutaan tekemään monia muutoksia ja tarkennuksia. Suurimmat ongelmakohdat liittyvät varmaankin palvelujen ja tukitoimien rahoituksen järjestämiseen.

Muutos jatkuu…

Edellä mainitut normistot eivät ole ainoita, jotka ovat muutoksen kourissa. Esimerkiksi kotikuntalakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Kansallisten lakien muovaamisen lisäksi EU:n säädöksiä ja kansainvälisiä sopimuksia kehitetään koko ajan. Eräänä merkittävimpänä projektina voitaneen pitää vammaisten ihmisoikeuksia koskevan sopimuksen valmistelua YK:ssa. Voidaan sanoa, että lainsäädäntö elää jossain määrin yhteiskunnassa esiintyvien muutosten mukana. Toisaalta lainsäädäntö ei saisi laahata yleisen kehityksen perässä, vaan sillä tulisi pyrkiä myös ohjaamaan ja ennakoimaan käyttäytymistä muuttuvassa ja kansainvälistyvässä yhteiskunnassa.

lakimies Juha-Pekka Konttinen

Sivun alkuun