Vuodesta 1635 Olaus Petrin tuomarinohjeet ovat olleet ja ovat edelleen - siis jo 370 vuoden ajan - vuosittain julkaistavan lakikirjan johdantona sekä Ruotsissa että Suomessa. Vuosisatojen kuluessa tuomarinohjeista on tullut olennainen osa pohjoismaista oikeusperinnettä. Oikeusfilosofiassa Olaus Petrin ajatukset luetaan usein luonnonoikeudelliseen koulukuntaan kuuluviksi. Hänen päämää-ränään oli tavallisen ihmisen etu. Hänen myötätuntonsa on alemman kansan puolella, ei valtaapitävien. Ohjeissa painotetaan kansalaisten oikeusturvaa ja yhteiskunnallista ja oikeudellista tasa-arvoa.

• Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.
• Kaikkea lakia on älyllä käytettävä, sillä suurin oikeus on suurin vääryys, ja oikeudessa pitää olla armo mukana.
• Paha tapa älköön ketään auttako, se on: ei kukaan voi asiaansa sillä auttaa, että sanoo monta olevan, jotka tekevät samoin kuin hän on tehnyt, koska se, mitä hän tehnyt on, havaitaan olevan vastoin lakia.

Kun muut vuoden lopulla hiljentyvät joulunviettoon, monen vammaisen elämä seisahtuu kunnan määrärahojen loppuessa ja uuden talousarvion toteutumista odottaessa. Olaus Petrin tuomarinohjeiden merkitystä kansan oikeuksien puolustajana on korostettu ja ne sopivat mielestäni tänäänkin ohjeeksi ja neuvoksi niin tuomareille, lakimiehille kuin virkamiehillekin heidän tulkitessaan mm. vammaispalvelulakia sen eri soveltamistilanteissa.

lakimies Terhi Toikkanen

Sivun alkuun