Kuulovammaisen asunnossa huomioonotettavaa

Jukka Rasa, Kuulonhuoltoliitto ry

Akustiikka

Yleensä ei kuulovammainen akustiikan suhteen tarvitse kotioloissa erikoisratkaisuja.  Normaalisti kodissa olevat tekstiilit, matot, ryijyt ja pehmustetut kalusteet sekä esim. kirjahyllyt pehmentävät kodin tilojen akustiikkaa.

Allergiaperheiden kodeissa, joissa kaikkia pölyä keräävät pehmeitä pintoja pyritään välttämään ja kirjatkin sijoitetaan lasiovien taakse, tai jos sisustuksellisesti halutaan nimenomaan kovia pintoja, voi äänimaailma muodostua liian kaikuisaksi kuulovammaista ajatellen.  Tällöin liikaa kaikuisuutta voidaan vaimentaa akustiikkalevyillä, joita saa eri tavalla pinnoitettuna.  Huonetilan kattopinnan verhoaminen akustiikkalevyillä on yleensä riittävä.

Useampikerroksisissa asuntoratkaisuissa voi esim. porrastila muodostua häiritsevän kaikuisaksi.  Tilan katon vaimentamalla tila saadaan äänimaailmaltaan miellyttävämmäksi.

Akustointiratkaisujen ei kodeissa suinkaan tarvitse olla konttorimaisesti toteutettuja, tyyliin akustointilevyt kattoon T-listojen varassa.  Kattoon voi suunnitella vaikka kuinka yksilöllisen ritilän tai ruudutuksen, jonka taakse vaimentavat levyt sijoitetaan.

Tilaratkaisut

Korkeat olohuoneet ja yläkerrassa portaiden päässä oleva olohuoneeseen avoin tila on nykyrakentamisessa trendikästä.  Tällainen on kuitenkin äänimaailman kannalta epäedullinen.  Mikäli alakerran oleskelutilassa on vanhempien kutsut ja lapset haluavat katsoa ylätasanteella televisiota, häiritsevät äänet varmasti toisiaan.  Jos asukkaana tai vieraana on kuulovammainen, voi olla, ettei hän voi keskustella toisten kanssa häiritsevän äänimaailman vuoksi.

Tiloja suunniteltaessa tulisi pyrkiä sijoittamaan ääntä synnyttävät toiminnot eri tiloihin.

Kuulovammaista häiritsevät taustaäänet normaalikuuloista enemmän.  Ääneneristyksessä tärkeää on rakenteiden tiiviys, ääni karkaa pienestäkin raosta tai halekamasta.  Tilojen väliseen äänieristykseen kannattaa kiinnittää huomiota rakennusvaiheessa. 

Sauna

Sauna on nykyisin yhä useammassa asunnossa.  Saunassa peseytymisen lisäksi myös seurustellaan.  Mikäli tilaa on käytettävissä, on löylyhuoneessa kuulovammaisen kannalta vastakkain tai L-muotoon sijoitetut lauteet parempi ratkaisu normaaliin yhdellä seinällä olevaan lauderatkaisuun verrattuna.  Löylyssä istuskellessa on helpompi jutella, kun näkee kumppanin huulion tai pystyy seuraamaan viittomia.  Luonnollisesti myös valaistus tulee löylyhuoneessa olla sopiva huulion ja viittomien seuraamiseen.

Valaistus

Kuulovammainen seuraa keskustelukumppanin suun liikkeitä ja mahdollisesti viittomia.  Hyvä ja häikäisemätön valaistus on kodissakin tärkeää. 

Keskusteltaessa voi keskustelukumppani joutua vastavaloon esim. ikkunasta tulevan kirkkaan päivänvalon takia.  Tällöin huulion seuraaminen on vaikeaa.  Ikkunat tulee varustaa sälekaihtimilla, joilla valon määrää on helppo säätää.

Hälytyslaitteet

Nykyään ovikelloon, puhelimeen, palovaroittimeen yms. liitettävät valosignaaliin perustuvat tai tärisevät merkinantolaitteet toimivat radioteitse eivätkä ne tarvitse johdotuksia asunnossa.  Nämä laitteet on siis helppo asentaa valmiiseen asuntoon asukkaan tarpeiden ja toivieiden mukaisesti.

Induktiosilmukka

Kuulovammaisen yksi tärkeimpiä apuvälineitä on induktiosilmukka.  Kotioloissa silmukan kautta voi kuunnella mm. radiota ja televisiota.  Silmukkajohdon asentaminen talon rakennusvaiheessa on järkevää.  Tällöin silmukkajohto saadaan rakenteiden sisään, pois näkyvistä.  Silmukan syöttöpisteet kannattaa sijoittaa sinne, missä tv, radio ja muut äänilaitteet tulevat sijaitsemaan.

Kaksitasoratkaisuissa silmukkajohto on hyvä asentaa kerrosten välisen välipohjan tasoon, jolloin kuuluvuus on hyvä molemmissa kerroksissa.

Induktiosilmukan voi asentaa myös jo olemassa olevaan rakennukseen, joko koko asunnon ympärille tai vain yhteen huoneeseen.

Kerrostaloissa induktiosilmukan ylikuuluminen voi aiheuttaa haittaa.  Kerrostaloissa hyvä ratkaisu onkin esim. tyynysilmukka, joka sijoitetaan kuuntelijan tuolille.  Tyynysilmukan aiheuttama kenttä on sen verran pieni, ettei se häiritse naapuriasuntoon.

Huonokuuloisen / viittomakielisen perheen asuintoiveet

Irja Seilola, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry

Olemme huonokuuloinen perhe, jonka kieli on viittomakieli. Hieman taustaa talomme asukkaista, perheeseemme kuuluu huonokuuloiset vanhemmat ja kuurot pojat 8-vuotias Eelis ja 5-vuotias Ilmo sekä perheen prinsessa Essi, joka on kuuleva, äidinkieleltään viittomakielinen.

Ensimmäinen asia asuntoa valitessamme oli hyvä näkyvyys joka suuntaan, tässä nykyisessä asunnossa auttaa huomattavasti että talo on yksitasoinen. Keittiön ja olohuoneen välillä on näköyhteys. Myös muualle asuntoon on hyvät näköyhteydet, kuten huoneiden oville. Pienimmän lapsen huone on valittu, juuri tämän näköyhteyden takia huoneeseen jonne näkee niin keittiön nurkalta kuin olohuoneestakin. Keittiössä ja olohuoneessa oleskellaan loppuen lopuksi aika paljon.
Toinen huomioon otettu asia on valaistus. Jokaiseen huoneeseen, jossa leikitään ja puuhastellaan, on tarpeeksi monta valaistuspistettä, joita voidaan hyödyntää tarpeen mukaan. Tietystikään kaikki valot eivät pala koko ajan, vaan valoja laitetaan sitä mukaa päälle, missä milloinkin toimitaan.

Valaisimia valitessa olemme pyrkineet ostamaan valaisimia, joissa on kupu, joka estää häikäisyä, mutta toisaalta päästää tarpeeksi valoa läpi. Matalassa talossamme onkin melko lailla plafondit käytössä.

Tila on matala, eikä kaikua ole, joten tähän asiaan emme ole joutuneet satsaamaan, toisaalta se ei myöskään perheemme kohdalla ole tärkeimpien joukossa. Yleensä verhot ovat riittäneet hoitamaan tämän ongelman.

Kuulon apuvälineinä käytössämme on televisioon ja digiboksiin liitetty induktiosilmukka sekä ovikelloon ja palohälyttimiin liitetty valohälytysjärjestelmä. Lisäksi käytössä on itkuhälytin, vaikkakin nuorin lapsemme on jo 2-vuotias, mutta olen kokenut itkuhälyttimen turvana, kun teen kotiaskareita esim. kodinhoitohuoneessa, josta ei ole näköyhteyttä ja lapset leikkivät omissa huoneissaan. Ulkotöitä tehdessämme itkuhälytin on myös tarpeen, kannettavan täristin osan ansiosta lapset voivat leikkiä halutessaan sisällä.

Saunan remontoinnista haaveilleissa voin kertoa että, olisi ihanteellista, että saunassa olisi lauteet vastakkaisilla seinillä, juuri katsekontaktin vuoksi. Suomalaisen saunahämäryyden vaihtaisimme esim. pistevalaisimiin katossa, joka toisi enemmän valoa ylös. Lauteiden alla harvemmin on mitään katseltavaa  ;-). Saunan ovessa olevat ikkunat ovat myös tarpeen varsinkin lapsiperheessä. Jolloin näköyhteys saunan ja pesuhuoneen välillä säilyy.

Lisä plussaa annan talollemme sijainnista. Keittiön ikkunasta näen suoraan lasten leikkipihalle ja tielle. Toisaalta olohuoneen ikkunasta on helppo katsoa takapihan menoa.

Perheessämme myös erilaiset valomerkit ovat arkipäivää. Esim. 8-vuotiaamme tietää milloin täytyy illalla tulla sisälle tai syömään, kun sytytän talomme numerolampun ulkona.

Pihavalaistukseen on muutenkin kiinnitetty huomioita esim. lasten leikkipaikalla, jotta lapset voivat syksyn ja talven iltoina olla ulkona.

Puuperustalla oleva talo kantaa hyvin ääntä lattiaa pitkin, esim. tiedän milloin pesukoneemme linkoaa ja tiedän pesuohjelman olevan valmis. Ääni kantaa tärinän muodossa lattiaa pitkin. Tätä samaa lattian ominaisuutta hyödynnämme kun talon toisella laidalla olevalle ihmiselle on asiaa ja valokatkaisin ei ole ulottuvilla. Lattia kantaa hyvin jalan polkaisun tuottaman äänen vastapuolelle.

Pyörätuolinkäyttäjän näkökulma asumiseen

Paula Mustalahti, Stakes, ITSE-ryhmän apuvälinetiimi

Tilaa, tilaa, tilaa…

Pyörätuolinkäyttäjän näkökulmasta katsottuna ensimmäinen edellytys asunnonvalinnassa tai sen suunnittelussa on yksikerroksisuus ja portaattomuus. Hissit ovat tietysti yksi vaihtoehto, mutta ainakaan allekirjoittaneen kärsivällisyys ei ole sitä luokkaa, että kotona tapahtuvien tilojen vaihtoon voisi ajatella tällaista hidastetta. Kaikkien huoneiden ja tilojen koot tulisi olla niin suuret, että pyörätuolilla mahtuu liikkumaan vaivattomasti.

Eri huoneiden välisiä siirtymätiloja ja pitkiä käytäviä tulisi välttää, mutta ainakin niissä täytyy olla hyvin tilaa kääntyä huoneisiin pyörätuolin kanssa. Ovien tulee olla riittävän leveitä ja kynnyksettömiä. Ovien saranapuolille kannattaa laittaa vedin, jolloin oven saa suljettua helposti tuolista käsin. Kynnykset voidaan usein poistaa ja korvata lattialistoilla tai esimerkiksi pyöristää, jos kynnys täytyy jostain syystä olla. Valitse omaa silmääsi miellyttävä materiaali, esteettömien ratkaisujen ei tarvitse olla tylsiä ja rumia!

Apuvälineiden kanssa liikkuvalla on usein paljon tilaavieviä apuvälineitä ja säilytystilaa tarvitaankin paljon. Ulko- ja sisäkäyttöön saattaa olla eri pyörätuoli, jolloin ulko-oven lähellä oleva syvä, mahdollisesti liukuovellinen kaappi ulkopyörätuolia varten on käytännöllinen. Jos kyseessä on sähköpyörätuoli, pistorasia kaapin sisällä laturia varten on kätevä ratkaisu. Liukuovikaapit ovat muutenkin toimivia pyörätuolin käyttäjän kannalta. Jos rakennat itse taloa, huomioi, että myös vaatehuoneeseen, ulkovarastoihin ja teknisiin tiloihin pääsee ja mahtuu tuolin kanssa.

Ikkunoiden alareunaa kannattaa pudottaa normaalia alemmaksi. Muista kuitenkin, jos korkeus lattian pinnasta ikkunan alareunaan on alle 70 cm, täytyy ikkunan lasin olla turvamääräysten mukaan turvalasia. Lattiamateriaalit kannattaa valita kestämään pyörien mukana tulevaa hiekkaa.

Pesutilat ja sauna

Asumismukavuutta lisää huomattavasti, jos makuuhuoneesta on suora pääsy suihku- ja wc-tilaan.

Kalusteissa on otettava käytettävät apuvälineet huomioon. Wc-pöntön molemmilla puolilla on oltava tarpeeksi tilaa ja mahdollisille tukikaiteille on mietittävä käytännölliset paikat. Lavuaarin korkeuteen ja sen poistoputken sijaintiin kannattaa kiinnittää huomiota. On altaita, joissa poistovesiputki ei lähde suoraan alas pohjasta, vaan se lähtee altaan takaosasta seinään päin. Altaan alle jää tilaa, jotta pyörätuolilla pääsee tarpeeksi lähelle allasta. Altaita saa myös korkeussäätömekanismilla. Myös peilien ja valaistuksen korkeuteen on kiinnitettävä huomiota.

Liikkumisen apuvälineitä käyttävälle sauna on myös haasteellinen paikka ja vaihtoehtoja onkin monia. Lauteisiin saa erilaisia hissimekanismeja, jos siirtyminen ei ole ongelma. Toisaalta pyörätuolissa istuvakin saa lämpöä varpaisiinsa (eikä vaan nenänpäähän), jos kiuas on upotettu lattiaan tai jos se on ns. seinämalli, jolloin kuumeneva pinta on alempaa kuin normaalikiukaassa. Muista, että jos upotat kiukaan lattiaan, monttuun on laitettava lattiakaivo.

Myös pesutiloissa ja saunassa on oltava riittävän leveät ovet. Lapsiperheissä lasinen saunan ovi helpottaa vesileikkien valvontaa.

Keittiö

Keittiössä tason korkeus on mietittävä sopivaksi ja alakaapistoon kannattaa ehkä jättää aukko, jotta pyörätuolilla pääsee tason ääreen. Pistorasiat sijoitetaan niin alas, että laitteen saa irrotettua pyörätuolista käsinkin vetämällä pistotulpasta (ei johdosta). Ne voivat olla esimerkiksi alakaapistossa sopivalla korkeudella.

Yläkaappeihin voidaan asentaa hissimekanismi, jolloin nekin ovat saavutettavissa. Ylä- ja alakaappien sisälle saa kaikenlaisia hylly-, kärry- ja pyörömekanismeja ja vaihtoehtoihin kannattaakin perehtyä hyvin ennen valintaa.

Koneiden sijoitteluun täytyy paneutua, jotta ne tulisivat hyvälle korkeudelle. Varsinkin astianpesukoneen ja uunin väärä korkeus voi estää koko laitteen käytön.

Ympäristönhallintalaitteet

Valokatkaisijoiden sijoittelussa on myös huomioitava pyörätuolinkäyttäjä. Ja varsinkin omakotitaloissa olevat rakennustekniikan käyttö- ja ohjauskytkimet sekä mittarit (esimerkiksi huonekohtaiset lattialämmitystermostaatit, sulaketaulut, päävesisulut) on sijoitettava tarpeen vaatimalle korkeudelle.

Ympäristöhallintalaitteilla voidaan ohjata ovia, ikkunoita, puhelinta, kodin viihde-elektroniikkaa, pistorasioita jne. Jos käyttää tällaisia erillisellä lähettimellä tai kännykällä ohjattavia ympäristöhallintalaitteita, kannattaa selvittää esimerkiksi ovimoottoreiden tarvitsemien pistorasioiden tarkka sijainti.

Kaiken kaikkiaan paljon apuvälineitä käyttävän on syytä muistaa, että pistorasioita tarvitaan vielä normaalia enemmän. Esimerkiksi jo sähkösäätöinen sänky ja dynaaminen ilmapatja tarvitsevat kaksi ylimääräistä pistorasiaa sängyn läheisyyteen. Iän mukanaan tuomat apuvälinetarpeet kannattaa myös yrittää huomioida, kun rakentaa uutta tai remontoi vanhaa.

Piha-alue

Tasainen piha-alue ja kova, esimerkiksi kivetty, pinta eniten käytetyillä reiteillä helpottavat pyörätuolilla liikkumista. Jos luiskia joudutaan rakentamaan, kannattaa materiaalia miettiä. Kauniita ja talon ulkonäköön sopivia vaihtoehtoja löytyy. Luiska ei saisi olla sateellakaan liukas ja esimeriksi puuluiskissa voidaankin käyttää vaikka liukuestetarraa.

Valaistukseen kannattaa satsata luiskien läheisyydessä sekä muillakin kulkureiteillä.

Asumismukavuutta lisää, jos autoon siirtymisen voi tehdä katoksen alla tai vielä mukavammin lämpimässä autotallissa, jos autotalli on tarpeeksi leveä.

Jos pääset itse suunnittelemaan ja vaikuttamaan asuntosi muotoon, pintamateriaaleihin tai esteettömyysratkaisuihin, käytä suunnitteluun aikaa ja selvitä eri materiaalivaihtoehtojen sopivuutta luovalla ja avoimella mielellä. Ei toimivien ja ennen kaikkea juuri sinulle suunniteltujen ratkaisujen tarvitse olla rumia. Esimerkiksi puinen, kaareva ja lakattu kynnys pesuhuoneen ovella toimii monesti yhtä hyvin kuin se kuminen, harmaa ällötyskin (nöyrin anteeksipyyntö kaikille siihen ratkaisuun päätyneille:-)

Luovuutta ja esteettisyyttä ideointiin!