Oikeus asumiseen - toimintakyky, asunto ja palvelut

Asunto, ympäristö ja erilaiset palvelut muodostavat kokonaisuuden, jossa eläminen hyvin pitkälti toteutuu. Kaikilla ihmisellä on erilaisia toiveita ja tarpeita niin asunnon, ympäristön kuin palveluidenkin suhteen. Elämään liittyvät tavoitteet, haaveetkin, ovat yksilölliset. Asumiseen liittyvien tarpeiden ja toiveiden toteutumista rajoittavat ja / tai mahdollistavat mm. varallisuus, perhesuhteet, työ- ja opiskelu, harrastukset sekä asukkaan ja / tai hänen läheistensä toimintakyky. Toimintakyky voi vaikuttaa jopa niin paljon, että toimintarajoitteet sanelevat asumiseen liittyviä ratkaisuja. 

ASUMISPALVELUT

Meillä on pitkä perinne siitä, että ns. erilaisten ihmisten asumisessa yhdistetään usein asunto ja palvelut. Tästä yhdistelmästä käytetään käsitettä asumispalvelut. Asumispalveluiden tavoite on hyvä, mutta asunnon ja palveluiden yhdistämisessä on omat ongelmansa. Puhuttaessa asumispalveluista voi vaarana olla se, että asumispalveluita tarvitsevien henkilöiden asuminen nähdään niin erityisenä asiana, että tavanomaiseen elämään liittyvät piirteet rajataan pois. Tämä voi tarkoittaa esim. perustuslaissa mainitun kotirauhan puuttumista asumisyksiköiden asunnoissa, koska asukkaiden asunnoista tulee helposti henkilökunnan työtiloja, joissa toteutuu työyhteisön säännöt ja käytännöt. 

Yksityisyyden ja yhteisöllisyyden yhdistäminen onkin haaste kaikissa yhteisöasumisen muodoissa, erityisesti jos yhteisön jäsenet tarvitsevat asunnon lisäksi palveluja ja nämä palvelut toteutetaan yhteisöllisesti. Yhteisöissä on tärkeää tietää se, mikä on kaikkien yhteistä niin tiloissa, asioissa kuin palveluissa ja mikä taas on yksityistä, omaa. Oman tilan eli asunnon yksityisyys on tärkeää, mutta yhtä tärkeää mielestäni se, että on mahdollista saada myös apua yksilöllisesti ja yksityisesti. Asumisen ja palveluiden yhdistelmissä tämä yksilöllisen avun turvaaminen ei läheskään aina toteudu. Asunnon ja elämiseen liittyvien palveluiden käsitteellinen erottaminen toisistaan auttaa ymmärtämään niiden erilaisen luonteen ja logiikan. Asunto on asunto ja palvelut ovat palveluja.

ASUNTO ja PALVELUT

Asuntojen käyttöikä on pitkä. Asunnon elinkaaren aikana moni sen asukas on toimintarajoitteinen ainakin osan aikaa. Jos ja kun kyky liikkua ja toimia on rajoittunut, asuminen voi vaikeutua, jollei asunnon tila- ja toimintaympäristö tue toimintamahdollisuuksia. Esteellinen asunto voi jopa joissain tilanteissa estää asumisen tai haitata sosiaalista elämää. 

Asunnon toimivuus ja muunneltavuus antaa tilaa asujan toimintakyvyn muuttumiselle. Tavanomainen elämä ja kanssakäyminen ovat mahdollisia kaikissa elämäntilanteissa vain silloin, kun oma asunto ja lähiympäristö ovat kaikilta osin toimivia ja esteettömiä. Palveluiden läheisyys, toimivuus ja saavutettavuus lisäävät asumisen laatua ja vähentävät erityispalveluiden tarvetta.

Pelkästään esteettömien ja saavutettavien asuntojen uudistuotanto ei riitä. Asuntokanta on uusiutunut viime vuosina vain 1,3 - 1,2 prosenttia vuodessa. Tarvitaan siis voimavaroja ja ymmärrystä myös korjaus- ja muutosrakentamiseen niin asunnoissa kuin asumisympäristössäkin.

Palvelut voidaan jakaa kahteen pääryhmään: ns. yleisiin, kaikille suunnattuihin palveluihin ja yksilöllistä ratkaisua edellyttäviin erityispalveluihin. Oikeudenmukaista on, jos yleiset palveluita voi ylipäätään käyttää ja että niiden käyttö ei aiheuta kielteistä erilaisuuden kokemusta. Yksilöllisten ns. erityispalveluiden tarve voi aiheuttaa negatiivisia kokemuksia, sillä näihin palveluihin liittyy usein runsas selvittämisen ja perustelun tarve, jolloin apua tarvitsevan tulee tuoda esille sitä, kuinka suuri toimintakyvyn vaje hänellä on. Tällöin näkökulma kiinnittyy hyvin paljon siihen, mihin ei pysty ja missä tarvitsee apua. Avun ja palvelun tarve on edelleen jotain sellaista, jota saattaa olla erittäin vaikea kohdata, koska riippumattomuus ja itsenäinen toiminta ovat hyvin korkeasti arvostettuja asioita. Toki olisi suotavaa, että pitäisimme huolta toimintakyvystämme kuntoilun ja terveellisten elämäntapojen avulla.  Mutta ei liene oikeudenmukaista, että toimintakyvyn puute tai puutteet kohtuuttomasti määräävät sitä, missä, kenen kanssa ja miten ihminen asuu. Asuntokannan ja yhteiskunnan palvelujen tulee mahdollistaa erilaisten ihmisten eläminen, toimintakyvyn vaihteluista huolimatta. 

OMA ASUNTO ja HENKILÖKOHTAINEN APU

Assistentti.infon eli henkilökohtaisen avun valtakunnallisen verkoston yksi tavoite on lisätä tietoutta henkilökohtaisen avun järjestämisestä. Verkoston toiminnan aikana olemme huomanneet käytännössä sen, että oikeanlainen tieto auttaa ja tukee henkilökohtaisen avun toteutumisessa. Uskomme, että henkilökohtaisen avun erilaiset toteutusmuodot ovat myös osa tulevaisuuden palveluratkaisuja, silloin kun oma toimintakyky ei riitä kaikkeen siihen toimintaan mitä haluaa tehdä. Mutta henkilökohtaisen avun lisäksi tarvitaan toimivia asuntoja ja ympäristöä, hyviä yleisiä palveluja ja riittävää toimeentuloa. Oikeudenmukaista on, että toimintakyvyn puute ei sanele sitä missä asumme, missä liikumme ja mitä teemme.

Päivi Nurmi-Koikkalainen
lähde: Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuosituksessa (STM 2003:4)