Sivun alkuun


Katso myös Sosiaaliportti.fi - palvelun KYSYMYS-VASTAUS -pareja: http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/konsultointi/kysymykset/



VASTAUKSET

Voiko henkilökohtaisen avustajan lomauttaa työnantajan kuntoutus- tai laitoshoitojakson ajaksi?

Vastaus:
Työnantaja voi lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi, jos työsopimus on tehty toistaiseksi voimassa olevaksi. Edellä mainitussa tilanteessa työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Pääsääntöisesti avustajan lomauttamisen edellytykset täyttyvät, jos työnantaja joutuu laitoshoitoon tai lähtee laitoskuntoutukseen. Lomautusilmoitus tulee antaa kirjallisesti ja mielellään todisteellisesti lomautettavalle työntekijälle vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Pääsääntöisesti määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää ei saa lomauttaa. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän voi lomauttaa vain niissä tilanteissa, joissa työntekijä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos tämä olisi työssä.

Sivun alkuun

Pitääkö kunnan korvata vammaispalvelulain perusteella saunan muutostyöt?

Vastaus:
Oikeuskäytännössä on katsottu, että jos asunnossa on muut riittävät ratkaisut henkilökohtaisen hygienian hoitoon, ei saunan muutostöihin tai sen rakentamiseen ole yleensä voinut saada kunnalta korvausta asunnon muutostöinä. Mikäli saunan muutostyöt ovat kuitenkin vamman vuoksi välttämättömiä ja saunomista voidaan pitää hoidon tai kuntoutuksen kannalta perusteltuna, saunaremontista aiheutuvien kustannusten korvaamiselle ei voitane sinänsä katsoa olevan mitään estettä.

Sivun alkuun

Voiko kunta vähentää kuljetuspalvelumatkoja, jos vammaisella on käytössään oma auto?

Vastaus:
Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut. Kunta ei voi hylätä vaikeavammaisen henkilön kuljetuspalveluhakemusta pelkästään sen johdosta, että hakijalla on mahdollisuus käyttää omaa tai perheessä olevaa autoa. Kuljetuspalvelupäätöstä tehtäessä tulisi arvioida vamman tai sairauden edellyttämä yksilöllinen tarve kuljetuspalveluihin.

Kunta ei voi myöskään myöntäessään vammaispalvelulain mukaista tukea oman auton hankintaan samalla edellyttää, että vaikeavammainen henkilö luopuu oikeudestaan saada hänelle aiemmin myönnettyjä kuljetuspalveluja. Jos kunta pystyy kuitenkin osoittamaan, että vaikeavammaisen käytettävissä olevaa autoa käytetään tosiasiallisesti vaikeavammaisen henkilön kuljetuksiin, kuljetuspalvelujen määrää voidaan yksilöllisen harkinnan perusteella rajoittaa. Mikäli vaikeavammaisen henkilön perheessä on käytössä auto, johon on saatu autoveronpalautusta tai vammaispalvelulain mukaista avustusta, on kuljetuspalvelun tarpeesta esitettävä tarvittaessa erillistä selvitystä. Tuolloin vaikeavammaisen henkilön on pystyttävä näyttämään, että oman auton käyttö voi estyä esimerkiksi sääolosuhteiden, auton korjaamolla olon, sairastumisen tai muun tosiasiallisen esteen vuoksi.

Sivun alkuun

Mikä on palvelusuunnitelma ja kenellä on oikeus vaatia sen laatimista?

Vastaus:
Palvelusuunnitelma on yhteenveto ja suunnitelma niistä palveluista sekä tukitoimista, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Palvelusuunnitelman laatimisella edistetään asiakkaan mielipiteiden ja toivomuksien huomioon ottamista asioiden käsittelyssä ja päätöksenteossa. Sosiaalihuollon asiakaslain 7 § velvoittaa viranomaista palvelusuunnitelman tekemiseen, jollei kysymyksessä ole pelkästään tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta.

Vammainen henkilö voi itse pyytää kunnan sosiaalitoimesta, että hänelle laaditaan palvelusuunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia myös selvittämällä asiakkaan tahtoa yhteistyössä laillisen edustajan, omaisen tai muun läheisen kanssa. Vammaisella henkilöllä on myös oikeus vaatia tehtyyn palvelusuunnitelmaan muutoksia tai korjauksia avun tarpeen muuttuessa. Huomioitavaa on, että palvelusuunnitelma ei ole suoranaisesti sellainen asiakirja, jonka perusteella asiakkaalle syntyisi oikeus vaatia suunnitelmaan sisältyviä palveluita ja tukitoimia. Yksilöhuollon päätökset tehdään erikseen asiakkaan hakemuksen perusteella.

Sivun alkuun

Kenellä on oikeus palveluasumiseen?

Vastaus:
Vammaispalvelulain 8 §:n 2 momentin mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen ei kunnalla ole, jos henkilö on jatkuvan laitoshoidon tarpeessa.

Palveluasumista haetaan kunnan sosiaalitoimesta. Palveluasumisen myöntämisen edellytyksenä on vaikeavammaisuus, joka määritellään aina yksilökohtaisesti. Kunta ei voi olla järjestämättä palveluasumista vetoamalla määrärahojen vähyyteen, koska kysymyksessä on subjektiivinen oikeus. Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Kunnalla on oikeus järjestää palveluasumiseen liittyviä palveluja esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaisina palveluina (esim. kotipalvelu) tai esimerkiksi henkilökohtaisen avustajajärjestelmän avulla. Palveluja on järjestettävä sellaisessa laajuudessa ja sellaisin muodoin, kun palvelunsaajan tarve edellyttää. Nämä palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut ovat palvelunsaajalle maksuttomia.

Sivun alkuun

Onko henkilökohtaisella avustajalla oikeus lomarahaan?

Vastaus:
Oikeuskäytännössä on katsottu, että lomarahan maksaminen ei ole lakisääteinen maksu, korvaus tai muu välttämätön kulu, jonka kunta olisi vammaispalveluna velvollinen henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimineelle korvaamaan. Tämä johtuu siitä, että lomarahan maksamisesta sovitaan säännönmukaisesti työehtosopimuksessa, jota kysymyksessä olevalla alalla ei lähtökohtaisesti ole.

Joissain kunnissa lomarahan maksaminen on kuitenkin melko yleinen vapaaehtoisuuteen perustuva käytäntö. Ennen kuin työsopimuksessa sovitaan lomarahan korvaamisesta , henkilökohtaisen avustajan työnantajan on syytä tarkastaa oman kotikunnan käytäntö lomarahan maksamisen suhteen.

Sivun alkuun

Pitääkö ylläpitorahaa maksaa kotihoidossa olevalle hengityshalvauspotilaalle?

Vastaus:
Kyllä. Potilaan kotihoidosta johtuvina korvattavina kustannuksina ovat hoitoon välittömästi liittyvät kustannukset, kuten potilaan ruokailusta, vuodevaatteista, huoneensiivouksesta, hoitoon liittyvistä kuljetuksista ja lääkkeistä aiheutuvat kustannukset.

Hengityshalvauspotilaan ollessa kotihoidossa on kysymys kotona annettavasta laitoshoidosta, jolloin potilas on oikeutettu saamaan laitoshoitoon liittyvät etuudet. Koska asiakasmaksulain mukaan hengityshalvauspotilaan ylläpito on maksutonta, hoitovastuussa olevan sairaalan tulee näin ollen maksaa potilaalle korvausta myös saamatta jääneestä ylläpidosta.

Sivun alkuun

Kuka voi saada autoveron palautusta?

Vastaus:
Vammainen henkilö voi saada joko kokonaan tai osittain autoveron takaisin omaan käyttöönsä tulevasta autosta, joka rekisteröidään Suomessa ensimmäistä kertaa. Palautusta voi saada autoverolain 51 pykälän perusteella seuraavissa tapauksissa:

1. Henkilön liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia, ja auto tulee hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä. Liikuntavammalla tarkoitetaan alaraajojen vammoja ja sairauksia.
2. Henkilön invaliditeetista aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 60 prosenttia, ja ajoneuvon hankinta on hänelle olennaisen tarpeellinen hänen työnsä, toimensa tai ammattiinsa valmistumista varten tapahtuvan opiskelunsa vuoksi.
3. Henkilön liikuntakyky on alaraajan tai -raajojen puuttumisen tai toiminnan vajavuuden vuoksi siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteensa on vähintään 40 prosenttia, ja ajoneuvon hankinta on hänelle olennaisen tarpeellinen hänen työnsä, toimensa tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelunsa vuoksi.

Lisäksi tullihallitus voi määräämillään ehdoilla erityisen painavista syistä autoverolain 50 pykälän nojalla palauttaa vammaisuuden perusteella autoveron tai kohtuulliseksi katsottavan osan siitä. Hakemuksessa on mainittava, että hakemus perustuu juuri tähän lainkohtaan.

Sivun alkuun

Miten korvataan liikennevahinko työssä?

Vastaus:
Tavallisesti liikennevahinko korvataan liikennevakuutuslain ja työtapaturma tapaturmavakuutuslain nojalla. Kuitenkin varsin usein käy niin, että henkilö joutuu esimerkiksi työssä liikenneonnettomuuteen. Jos näin käy, ensisijaisesti korvaus maksetaan tapaturmavakuutuksesta. Joissakin tapauksissa kuitenkin tapaturmavakuutuksen korvausten lisäksi maksetaan korvausta liikennevakuutuksesta. Tämä johtuu siitä, että liikennevakuutuksen korvaus saattaa olla suurempi kuin tapaturmavakuutuksen, joten liikennevakuutuksesta maksetaan lisäkorvausta, joka kattaa erotuksen.

Sivun alkuun